Tekemättömyys

Viimeinen koulupäivä oli marraskuun 12. päivä ja sen jälkeen elämän tarkoituksena on ollut täyttää päivät jollain kivalla tekemisellä. Mutta kun on tarpeeksi kauan ollu kivaa, niin pienet asiat kuten kaupassa käynti on ihan ylivertainen asia. Siihen pitää valmistautua henkisesti ja fyysisesti. No ei nyt sentään, mutta vaikeeta se tekee.

Tähän asiaan kuitenkin tulee muutos viikon kuluttua. Huh. Siihen tarvitsee kyllä valmistautua ihan tosissaan. Koulussa alkaa armoton pakertaminen ja sivussa tietenkin nautin töistä.

Tällä hetkellä olen kuitenkin in the middle of nowhere. Reidet huutaa hoosiannaa ja meinasin kokeilla kuinka pitkälle suksi lentää jos kokeilee sitä keihään omaisesti heittää. Meinasin siis, tyydyin kuitenkin kohtaloon ja löysin rinteestä kohtalotoverin, joka tosin ehkä oli 8 vuotias, mutta lämmitti se silti sydäntä nähdä toinen sielä rinteessä naama lumessa...


Tällä hetkellä se tekemättömyys maistuu edelleen. Päivät kuluu siis rinteessä (kiroillen), kylpylässä, syöden ja seurasta nauttien. Suunnitelmani on siis toteutunut.