Arvoni

Se, että oppii tuntemaan oman arvonsa ei ole helppoa. Vaikeampaa on kuitenkin elää oman arvonsa mukaisesti. Ja jos päivittäin joutuu miettimään elänkö nyt niin kuin haluan on piinaavaa. Joku koputtaa koko ajan pään sisällä ja yrittää herättää, mutta kysymysten painoarvojen punnitseminenkaan ei ole helppoa, vaikka vastaus on ehkä jopa liian selkeä.

Jos elämä on yksi kokonaisuus, kuinka sen jaat tasaisesti ja pistät oikeat voimavarasi oikeaan kohtaan? Se mitä tapahtuu henkilökohtaisessa elämässä heijastuu työelämään ja tietenkin työelämä tulee heijastumaan myös henkilökohtaiseen elämään. Se on pelottavan väärin, että joskus tuntuu viihtyvänsä töissä paremmin kuin henkilökohtaisessa elämässä.

Asioiden tekeminen miettimättä on minulle täysi mahdottomuus. Silmien kiinni laittaminen väsyneenä vie hiukan kauemmas kaikesta, paitsi valitettavasti meillä ihmisillä on se unien näkemisen outous. Joskus nekin olisi mukava laittaa pois päältä.

Aurinko tai kuu, kaikki tai ei mitää

Elämässäni on mies, joka ei olekaan ihan kuka tahansa tai mikä tahansa. Samaan aikaan kun olet jonkun kanssa täysin samanlainen, niin kuinka voi olla mahdollista, että olet myös täysin erilainen.

Hetkiä on monia, jolloin pitää oikein miettiä, että hetkinen mitä juuri tapahtui tai mitä sanoja juuri sanottiin?

Useimmiten puhutaan kuitenkin pelkästään positiivisista asioista. Kuitenkaan unohtamatta niitä hetkiä, kun super väsyneenä yrität ymmärtää. Ei aina kivoja hetkiä.

Silti mieli täynnä sydämiä.

Todistus

Elämäni yksi matkoista on kohta päättynyt. Lauauntaina 18.12 saan todistuksen ammattikorkeakoulusta. Eilen viimeisellä oppitunnillani muiden esityksiä kuunnellessa tuli olo etten ehkä haluaisikaan, että se päättyy. Opiskelussa on jotakin niin, en tiedä mitä, mutta jotakin sellaista mistä pidän paljon.

Olen kuitenkin onnekas, koska aloitin lokakuun alussa uudessa työpaikassa ja jossa työsuhde jatkuu vakituisena. Tällä hetkellä tuntuu, että työ on juuri sitä, miksi meninkin kouluun neljä vuotta sitten.

Blogiin kirjoittaminen jäi vuoden alussa. Ei ollut mitään innostusta kertoa siitä, kuinka kaikki suunnitelmani muuttuivat. Se ärsytti itseä liikaa. Tällä hetkellä kuitenkin mielestäni asiat meni juuri oikeaan suuntaan matkojen peruuntuessa ja kotimaan pitäessä tiukasti otteessaan. Ja tästä oppineena: ei suunnitelmia vaan avoimena kaikelle mitä tuleva tuo.

Mitä elämässä nyt? Sitä kaikkea ihan tavallista.

Arki

Arki on saapunut elämään. Päivät menee koulun, urheilun ja töiden merkeissä. Kaiken näiden välissä yritän nähdä mahdollisimman paljon ystäviä ja viettää heidän kanssaan aikaa raportoiden sekä rentoutuen.

Opiskelut on lähtenyt hyvin käyntiin, jota on auttanut mielenkiintoinen opinnäytetyön aihe. Toimeksiantosopimus allekirjoitettiin eilen yrityksen kanssa ja nyt alkaa armoton raataminen sen työn kimpussa. Koulutusalamme yliopettaja tsemppasi näillä sanoilla meitä: "Se vaatii paneutumista, riitoja, turhautumista, hikeä, kyyneleitä, joskus jopa verta ja välillä perhesuhteetkin menee solmuun sen takia!"

Mielenkiintoista jos näin voisi sanoa!!! Tuskin maltan odottaa.

Uudessa työpaikassa menee hyvin ja minut on otettu enemmän kuin hyvin vastaan. En oikeastaan osaa sanoa tällä hetkellä mitään negatiivista sieltäkään. Tosin, voin olla aika varma, että eiköhän sekin korjaudu näillä hetkillä.

Tänään koulusta vapaata ja päivä menee siivoten, urheillen, myyden jääkiekkopeliin lippuja ja vielä jos yöksi menisin myymää kaljaa, ni pidetään koko Lahti melko tyytyväisenä.

Voikaa hyvin!

p.s ikävä alkanut kalvamaan Maltalle

Materialisti

Niin se vaan on ja pakko myöntää. Materiaali tuo hyvää oloa.

Olin suunnitellut uuden puhelimen ostoa jo noin puoli vuotta ja nyt viimeisen viikon aikana tutkinut asiaa oikein toden teolla. Vertaillut monia eri malleja ja myyjiä. Päätynyt kahteen tiettyyn puhelimeen, soittanut miespuoliset ystävät läpi ja kysellyt kuinka paljon saan haukkuja jos sellaisen kanssa meen niiden eteen. Usein nimittäin on käynyt niin, että ilman miespuolisia mielipiteitä ostettaessa saa jälkeenpäin suht paljon huonoa palautetta valinnasta.

Tänään menin äidin kanssa kylille etsimään malleja ja pohdin sekä jahkailin niin kauan, että äiti jo sanoi, et ota nyt joku ei tässä oo mitää järkeä. Onneksi en hätäillyt ja löysin näitä kahta mallia VIELÄ paremman yksilön ja mieliala oli huipussaan, kun sain uuden puhelimen kassiini. Ruokakaupan kautta vielä ja kotiin. En malttanut edes takkia riisua, kun aloin puhelinta kasaamaan lataukseen. Ja pam. Paketissa ei ole akkua. Ei =/#=)"HJUD=)ELKJEOIEU=)U")"=(#="/#!!!!!!!!!!!

Kello oli 14.58 ja Dna-kauppa menee kahden minuutin kuluttua kiinni. Nyt sitte odotellaan maanantaihin asti, että saan uuden puhelimen toimimaan. Tällä kertaa uusia materia ei tuonut hyvää oloa vaan lähinnä ahdistusta, koska paketti kököttää keittiössä ja aukoo naamaasa mulle koko ajan. Dna-kaupalle hyväksi etten pääse sinne huomenna, vaan vasta ylihuomenna ja tunteet on varmasti kerenneet jo lauhtumaan.

Kirjotettavaa

Kerrankin oli aikaa ja intoa kirjoittaa teille jotakin. Kuitenkin koneen avattuani pää löi tyhjää. Iltaisin nukkumaan mennessä päässä pyörii sata eri juttua, mistä haluaisin kirjoittaa. Ehkä otan muistivihkon yöpöydälle, niin ideat on seuraavana päivän ylhäällä.

Elämään kuuluu tällä hetkellä tulevaisuuden suunnittelua, koulua, uusia töitä, ystäviä, ystävien vauvoja... ja tietenkin lasken rahoja ja päiviä, koska pääsisin ulkomaille.

Kaikki on kuitenkin hyvin ja kohta vielä paremmin kun Äiti palaa kahden viikon lomalta takaisin Suomeen. Saan sen lähemmäksi, niin on helpompi pitää huolta ;)

Voikaa hyvin ja palaan ensi kerralla kera hyvän aiheen! <3

Voi pojat!

Jos koulua on ensimmäisen viikon aikana 4 tuntia ja niistä osaa unohtaa toisen 2 tuntia, niin...

Tänään oli siis tarkoitus lähteä opiskelemaan huimaksi kahdeksi tunniksi. Heräsin, söin aamupalaa jne jne ja kävin vielä koulun sivuilta tarkistamassa, että koulua tosiaan on, etten raahaudu sinne ihan turhaan. Takkia päälle, kalenteri ja muistiinpanovälineet mukaan. Päätin katsoa jo valmiiksi missä luokassa tunnit ovat ja kappas. Klo 13.15 alkavat tunnit oli ne, jotka oli peruttu ja aiemmat tunnit oli ne, joissa olisi pitänyt olla mukana.

Opiskelu alkanut suht vahvasti näin 2 kuukauden lomailun jälkeen.

...

Ensi viikolla uusi yritys!