maanantai 20. joulukuuta 2010

Arvoni

Se, että oppii tuntemaan oman arvonsa ei ole helppoa. Vaikeampaa on kuitenkin elää oman arvonsa mukaisesti. Ja jos päivittäin joutuu miettimään elänkö nyt niin kuin haluan on piinaavaa. Joku koputtaa koko ajan pään sisällä ja yrittää herättää, mutta kysymysten painoarvojen punnitseminenkaan ei ole helppoa, vaikka vastaus on ehkä jopa liian selkeä.

Jos elämä on yksi kokonaisuus, kuinka sen jaat tasaisesti ja pistät oikeat voimavarasi oikeaan kohtaan? Se mitä tapahtuu henkilökohtaisessa elämässä heijastuu työelämään ja tietenkin työelämä tulee heijastumaan myös henkilökohtaiseen elämään. Se on pelottavan väärin, että joskus tuntuu viihtyvänsä töissä paremmin kuin henkilökohtaisessa elämässä.

Asioiden tekeminen miettimättä on minulle täysi mahdottomuus. Silmien kiinni laittaminen väsyneenä vie hiukan kauemmas kaikesta, paitsi valitettavasti meillä ihmisillä on se unien näkemisen outous. Joskus nekin olisi mukava laittaa pois päältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti