keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Tekemättömyys

Viimeinen koulupäivä oli marraskuun 12. päivä ja sen jälkeen elämän tarkoituksena on ollut täyttää päivät jollain kivalla tekemisellä. Mutta kun on tarpeeksi kauan ollu kivaa, niin pienet asiat kuten kaupassa käynti on ihan ylivertainen asia. Siihen pitää valmistautua henkisesti ja fyysisesti. No ei nyt sentään, mutta vaikeeta se tekee.

Tähän asiaan kuitenkin tulee muutos viikon kuluttua. Huh. Siihen tarvitsee kyllä valmistautua ihan tosissaan. Koulussa alkaa armoton pakertaminen ja sivussa tietenkin nautin töistä.

Tällä hetkellä olen kuitenkin in the middle of nowhere. Reidet huutaa hoosiannaa ja meinasin kokeilla kuinka pitkälle suksi lentää jos kokeilee sitä keihään omaisesti heittää. Meinasin siis, tyydyin kuitenkin kohtaloon ja löysin rinteestä kohtalotoverin, joka tosin ehkä oli 8 vuotias, mutta lämmitti se silti sydäntä nähdä toinen sielä rinteessä naama lumessa...


Tällä hetkellä se tekemättömyys maistuu edelleen. Päivät kuluu siis rinteessä (kiroillen), kylpylässä, syöden ja seurasta nauttien. Suunnitelmani on siis toteutunut.

tiistai 22. joulukuuta 2009

Sit ku sä tuut ni kyl nähää.

Oon jutellut paljon ihmisten kanssa, jotka on myös ollut pidemmän aikaa reissussa ja en oo ainoa, joka on kokenut seuraavaa.

Ennen reissuun lähtöä moni sanoo, et ois vähän hienoa päästä käymää sielä. Kuinka moni todellisuudessa tulee?

Reissussa olon aikana moni on kiinnostunut siitä, koska reissussa oleva palaa takaisin.

Palaamispäivän ollessa selvillä, erittäin moni kertoo haluavansa nähdä ja kuinkas sitten käykään, kun olet takaisin Suomessa?

Ehkä mun puhelin vaan on rikki.

Joo. Pikku hiljaa alkaa taas aivotkin olemaan täällä Suomessa ja kotona. Tällä hetkellä istun puti puhtaassa kodissani nauttien hiljaisuudesta sekä kynttilöistä. Kuuden päivän päästä koittaisi reissu paikkaan, jossa on tehty tämän vuoden pakkasennätys ja onhan sielä eniten luntakin. Tiedossa lumiurheilua, toivottavasti saunomista (jossa olen käynyt vain kerran reissun jälkeen!!!!!), ruokaa ja mikä parasta, se seura.

Lämmintä joulua <3

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Fiiliksiä Puolan lentokentältä

Reissu meni aivan liian nopeasti. Tällä hetkellä tuntuu, että olen ollut poissa vain kaksi viikkoa. Toisaalta kun ajattelee kokemuksien määrää voisin kuvitella olleeni poissa vuosia.

Iso kiitos Maltalle, joka antoi minulle 5 hyvää ystävää, maltalaisen perheen, monia tuttavuuksia, etuoikeuden omaksua kulttuurin, mahtavia kokemuksia, huikeita maisemia ja englannin kielitaidon. Toiseen maahan meno toi minulle ainakin hetkiä, joilloin piti tarkastella itseä, omaa kotimaata ja vierasta kulttuuria. Mukautua moniin eri tilanteisiin ja kulttuureihin. Piti myös osata ymmärtää monen moisia asioita, joista kumpusi suurimmat oivallukset omaan elämääni.

Iso kiitos Tsekille, joka antoi minulle 4 hyvää ystävää, monia tuttavuuksia, mahtavia kokemuksia, mahdollisuuden omaksua heidän kulttuurin... Tsekki todella on maa jonne aion palata mahdollisimman pian. Sanoinkuvailematonta!

Iso kiitos Iskä-Tytär-Trip:lle! Oli mahtavaa reissata ilman aikatauluja ja mennä sinne mihin huvittaa. Suuri kiitos myös minun sisimmälle, koska osasin olla kiukuttelematta :D

Tämä Suomen neito jää odottamaan innolla seuraavaa reissua! Koska se on tulossa? En mä sitä vielä teille kerro...

tiistai 15. joulukuuta 2009

Kotona.

Fiilikset pomppii taivaasta maankolosiin. Alku meni ihmetellessä ja tänään pysähtyi kova vauhti, jonka aikana olen nähnyt mielettömän määrän tuttuja, ystäviä ja perhettä. Tänään meinaa itku tulla silmään koko ajan, koska ikävä on sanoinkuvailemattoman kova kaikkia niitä, jotka ei tässä maassa ole tällä hetkellä.

Mulla on tekstikin jo valmiina teille tänne, mutta saatte sen myöhemmin.

Voikaa hyvin!

maanantai 7. joulukuuta 2009

Top 4

1. Praha
2. Vien
3. Budapest
4. Bratislava

Top 5 tuli 4, koska en osannu päättää mihin laitan Maltan :D Joten sillä on ihan oma listansa.

keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Buda ja Pest

Christmas fair
Parlament house
Roosevelt statue
Elisabeth bridge
Funicular Railway
Buda Castle Palace
Mathias fountain
Fisherman's bastion
St Michael's Chapel
Museum of Ethnography
House of Terror
Opera house

Oisko tossa tarpeeksi nähtävyyksiä Budapestistä? Launtaina tuntui, että museot ja rakennukset pursuaa ulos korvista ja yritettii vesisateessa etsiä Trade and Tourism Museum. Melkein oli havaittavissa v-tuksen merkkejä, joten päätettiin olla menemättä. Tosin paikkaa ei löytynyt seuraavanakaan päivänä. Museo ei siis ollut meitä varten.

Reissu on ollut mieletön Iskän kanssa. Ei olla otettu paineita mistään ja oikeastaan aina aiempana iltana yritetty katsella netistä paikkoja missä voitaisiin vierailla, jos huvittaa. Aika monta paikkaa tulikin käytyä läpi, vaikka monta hyvää paikkaa jäi varmasti käymättä.

Parasta Budapestissä? Kürös Kalács, Old town, kauniit rakennukset ja hyvä seura, no oli se ruokakin tosi hyvää. Ruoka oli itseasiassa erittäin hyvää. Kaikki ruoat oli valmistettu tuoreista raaka-aineista, josta suuri hatun nosto. Asiakaspalvelu tosin oli lähes joka paikassa ala-arvoista, mutta helppohan sielä on olla naama väärin päin, kun tipit kirjataan suoraan laskuun. Ei siis pelkoa ettet tippiä saisi tarjoilijana.

Praha pysyy edelleen Top 1 paikalla. Bratislavan jälkeen pistän tänne Top nelosen kehiin...

tiistai 1. joulukuuta 2009

Prahan parasta

Praha on vieny mun sydämen jo vuonna 2007. En tarkkaan osaa määrittää mikä siinä paikassa on niin kiehtovaa, mutta pala minua on aina sielä. Se pieni pala myös palaa halusta päästä sinne takaisin mahdollisimman pian. Yritän kuitenkin eritellä päällimmäisiä asioita, jotka Prahassa on parasta.

Ihmiset. He joihin itse olen tutustunut ovat ihania, lämmin sydämisiä, avoimia, puheliaita, maailmaa nähneitä, ystävällisiä, avuliaita, kiinnostuneita, sekä ottaa kaikki vastaan omina itsenään. Kuinka moni suomalainen poika kysyy ensimmäisenä aamulla kun näkee sut, että juotko kahvia vai teetä? En näe yhtään kättä pystyssä, joten veikkaus on, että suomalainen miespuoleinen henkilö odottaa, että häneltä kysytään mitä kaikkea hänelle voisi aamupalaksi laittaa.

Täällä ei välitetä kuinka kalliit vaatteet tai pelit ja vehkeet sulla on käytössä, toisin kuin Suomessa (varsinkin Etelä-Suomessa). Voin kuvitella tilanteen Tsekeissä, jossa näen jollain esimerkiksi vaikka uuden & hienon tietokoneen jota kehun. Tähän tsekkiläinen vastaisi, että haluatko käyttää sitä? Voin lainata sen sinulle koska vaan. Sama tilanne Lahdessa, voin hyvin kuvitella kun lahtelainen vaan pönkittää omaa egoaan ja hymyilee ivallisesti, sekä ajattelee mielessään, että nii ja sulla on tollanen 90-luvun kone, että koita pärjätä sen kanssa, koska mä näytän, sekä olen parempi ihminen tän mun super kalliin ja viimeisen huudon mukaisen koneen kanssa.

Ruoka. Peruna ja leipä dumblingit on ihan sairaan hyviä. Tällä hetkellä ei mitään hajua miten ne tehdään mutta reilun viikon päästä olen viisaampi ja voin jakaa ohjeita teidän kanssa, koska Jancan äiti on luvannut pitää tsekkiläisen kokkikoulun mulle sillä aikaan kun Janca on koulussa. Ruoan kanssa ei kyllä ole ollut valittamista kertaakaan :) Jotenki ei yllätä yhtään. No, okei yksi ruoka on tullut vastaan jota en olisi halunnut syödä. Se oli samanlaista kuin mustamakkara, mutta ei makkara muodossa. Hyvin selitetty?!

Kaupunki. Kaupunki on tosi kaunis päivän valossa, sekä illan hämärtyessä. Paikka on pullollaan ihania ravintoloita, nähtävyyksiä, rakennuksia, kauniita katuja ja puistoja, sekä tietenkin shoppailupaikkoja. Shoppailupaikoistakin voit valita niin sanotun turisti helvetin (anteeksi ruma sana) tai vähän sivummalta, johon ne kaikki turistit eivät ole löytäneet. Mutta kaikkea löytyy, jopa Tsekistä lähtösin olevia maatuskoja. Tosin myyjä ei oikein tykännyt kun Janca sanoi, että noihan on Venäjältä :)

Nähtävyyksistä pari palaa laitoin jo aiempaan kirjotukseen. Kuva, jossa on paljon lukkoja on silta, johon pariskunnat vievät yhdessä lukon symboloimaan heidän ikuista yhdessä oloaan. Tosin tarina ei kerro miten käy jos ero tulee. Kumpi menee rautasahan kanssa sahaamaan oikeaa lukkoa irti?! Kuva, jossa oli John Lennon ja All You Need Is Love -teksti on olennaisesti John Lennon muuri. Kuvassa muuri ei tosin näy kokonaan, yritin kuvata sen olennaisen.

Mutta mikä on parasta Iskän mielestä? Mä luulen, että se oli ihmiset ja Kozel:n panimoravintola/baari. Iskä oli onnesta soikeena, kun pojat vei meidät Kozel (Velkopopovitsch) baariin, josta olut tuli suoraan sammioista, joissa se olut siis valmistetaan. Baarissa myös yritettii Davidille selvittää, että miksi et voi mennä ja metsästää poroa? Eikä vissiin ymmärrä asiaa vieläkään, koska poro ja hirvihän on ihan sama asia...

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Hypermarketti

Jos jollekkin ei vielä ole selvinnyt, niin nautin syömisestä. Jotkut syö elääkseen ja jotkut elää syödäkseen. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen ryhmään. Joten, kun pääsin Prahassa isoon markettiin, joka ei ole supermarket vaan hypermarket, meinasin seota. Siis jos tarjolla on jo varmaa 30 eri myslipatukkaa, niin voitte kuvitella mitkä määrät sielä oli kaikkea tarjolla. Janca nauroikin mulle, että muita turisteja viedään museoihin, niin minut saa tyytyväiseksi kun vie hypermarkettiin. Ja kun yritin Jancalle selittää, että miksi on niin hienoa, että on tarjolla niin monia vaihtoehtoja ja otin esimerkkinä ne myslipatukat. Janca sitten sanoi, että ostetaan sitten myslipatukoita ja kun vastasin etten mä niitä halua, ni johan oli suu pyöreenä, että mitä mä niistä sitten olen niin innoissani?! No jos mä haluaisin ostaa myslipatukoita, ni mikä olisi ihanampaa kuin seistä puoli tuntia siinä hyllyllä ja tutkia tarkkaan kaikki vaihtoehdot ja sitten tehdä päätös minkä haluan ostaa (ja jota katua sitten puolen tunnin päästä).

Mutta siis, miksi ne on niin ihania? Koska rakastan ruokaa ja mikä on sen ihanampaa kuin kokea uusia ruokaelämyksiä. Hypermarketin hyllyillä on ihana kierrellä ja katsella mitä kaikkea olisi kiva kokeilla. Bongasin muuten myös Pepe-lakuja, Geishaa ja Fazerin Wienernougata sieltä. Maltalta on jo mulle raahattu kaakaota ja suklaalevitettä, joita ei Suomesta saa. Prahasta pitää laittaa Iskän mukana tsekkiläisiä herkkuja. Ja varmaa pitää laittaa postipaketti itselleen täynnä paikallisia herkkuja, joita Suomesta ei saa ja mitä mä haluan maistaa.

Tässä asiassa suututtaa se, että jos saman tuotemerkin muita tuotteita on Suomessa, niin miksi meillä ei ole tarjolla kuin niitä muutamia?! Varsinkin Nestle herätys, sielä on liian paljon hyviä tuotteita mitä ette Suomeen tuo! Täällä on ainakin yksi suurkuluttaja valmiina niitä ostamaan!

perjantai 27. marraskuuta 2009

Map

Vieniin saavuttiin tiistaina. Meillä oli Iskän kanssa hyvä suunnitelma kävellä rautatieasemalta hotellille, koska ei ollu pitkä matka. Noh. Suunnitelmahan oli hyvä siihen asti kunnes tajuttiin, että joku oli tulostanu surkeimman kartan ikinä. En ollu minä. :) Mä vaan valitsin sen kartan ja Janca tulosti, joten menee ihan Jancan piikkiin tää eikö vain? Kävelyretki kesti tunnin, mutta nähtiin me joulumarkkinat ja kaksi hienoa kirkkoa, joten ei ollut turha reissu. Viisaana selviytyjä suomalaisena menin kysymään neuvoa, sain kartan, sekä neuvot ja päätettiin ostaa julkisiin kulkuneuvoihin liput ja matkattiin metrolla hotellille.

Kamat hotellille ja ruokapaikkaa etsimään. Ruokapaikan etsiminen on aina hyvä aloittaa siinä vaiheessa kun on kauhea nälkä jo valmiina. Paikkoja oli vaikka muille jakaa, mutta listat ei ikinä ollut englanniksi (meinasin kirjoittaa, että listat ei koskaan ollut suomeksi :D ). Paikka löyty ja paikkana oli italialainen ravintola, hyvin itävaltalaista... Kysyinkin tarjoilijalta saisiko listoja engalnniksi ja hän oli hyvin pahoillaan, että ei, mutta voi kääntää jos on jotain kysyttävää. No olihan mulla heti kysyttävää. Yritin selvittää, että mitä liharuokia on tarjolla ja hän näytti viittä eri annosta ja kertoi niiden olevan lihaa. Kiitos kääntämisestä, apu oli suuri! No tärkeintä oli, että ruokaa saatiin. Maksamisenkin kanssa pieniä ongelmia, koska kortti ei käynyt ja eihän meillä tietenkään käteistä ollut mukana. Tarjoilija päästi meidät kuitenkin pankkiautomaatille kera pienen epäluuloisen hymyn ja takaisin palatessamme epätoivo muuttui helpotukseksi hänen kasvoillaan.

Keskiviikko alkoi isolla museolla, jossa kulutettiin aikaa ja voimia. 1863 vuonna perustettu taiteenmuseo oli täynnä mitä erilaisempia asioita. Paavin silkkisiä kaapuja vuodelta 1908, huonekaluja 1800-2000 -luvuilta, lasia, keramiikkaa, taidetta, kirjoja, arkkitehtuuria, mattoja (tässä huoneessa täti oli vihainen Iskälle, koska Iskällä oli purkka suussa!!!) ja mun suosikkina juliste kokoelma, jossa oli myös Alvar Aallon mainosjuliste.

Lounaalle suunnistettiin 252 metrin korkeudessa olevaan kahvioon, joka on Donauturm nimisessä tornissa. Tänne jälleen lähdettiin hirveän nälän jo kurniessa (erittäin hyvä valinta, suosittelen). Kierrettiin taas mahdollisimman kaukaa, mutta ei ollut hukka reissu, koska nähtiin hienoja puistoja ja lammessa iso kala. Siis tosi iso kala (karppi), koska se oli jo Iskänkin mielestä hyvä bongaus :). Tornista oli mielettömät näköalat ja melkein käytettii mahdollisuus hypätä benjihyppy sieltä...

Lounaan jälkeen suunnattiin muistomerkille, joka oli omistettu 65 000 juutalaiselle, jotka saivat surmansa Natsien juutalaisvainojen aikana. Muistomerkin lisäksi kävimme juutalaismuseossa, jossa oli pohjat vanhasta synagogasta. Nyt tämä kohta tarinasta kuulosti, että löysimme suoraan perille, mutta ei... Ennen juutalaismuistomerkkiä kävimme katsomassa monta eri kadun kulmaa! Iskän mielestä syynä oli kartta taas jälleen kerran, koska siinä oli tekstit liian pienellä.

Pientä shoppailua ja syömään Vieniläiseen ravintolaan. Vienin leike oli aivan sairaan hyvää perunasalaatin kera. Sacherkakkuun en pystynyt taipumaan sitten millään... Eli pakko vielä palata Itävaltaan, että pääsee maistamaan sitä aitoa ja oikeaa.

torstai 26. marraskuuta 2009

Vienna

Vien on niin nähty :) Praha vie edelleen top 5 ensimmäisen paikan...

Vienin leikkeet syöty ja Sacher kakkujen perään vain kuolattu. Mozartin kuulat laukussa kohti juna-asemaa ja määränpäänä Budapest.

maanantai 23. marraskuuta 2009

Wien

Iskä on täällä turvassa mun luona ja huomenna nokka kohti Itävaltaa. Jes jes jes!

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Suomeen

9.12.2009 klo. 15.45

Check it and Finish it


Miten lomalaisella voi olla niin kiire, ettei kerkeä päivittämään blogia? hmm... No vastauksena voin kertoa, että ehkä siksi koska on niin paljon kaikkea mukavaa tekemistä ettei kerkeä istumaan koneen ääreen rauhassa.

Yli viikko jo vierähtänyt Tsekeissä ja huomenna on päivä jolloin Iskä laskeutuu samaan maahan! Muutama päivä Prahaa kierrellessä ja sitten suunnaksi Puola sekä Unkari tai jotkut ihan muut paikat. Prahassa ajattelin opastaa Iskän oluen ja ruoan saloihin. Luulen, että se kelpaa hänelle.

Nautin todella ajastani täällä ja toivon, että pääsen takaisin mahdollisimman pian. Ihmiset ympärillä on mielettömiä, kaupunki on ihana ja ruoka ihan parasta. Sielu lepää ja keho on täynnä energiaa, joka käytetään tammikuussa opiskelulla.

Tässä muutamia kuvia täältä, aika ei riitä tarinoihin tällä hetkellä.


tiistai 17. marraskuuta 2009

Keskiviikko

Praha aloitti keskiviikon ihanalla auringon paisteella. Tänään on tiedossa hengailua poikien kanssa, Janca on koko päivän töissä. Illalla tiedossa Ikea ja saan LIHAPULLIA!!!!!! :D jee! Eilen tehtiin fajitaksia ja oli ihana tehdä ruokaa 10 viikon tauon jälkeen. Onkohan siivoaminenkin mukavaa kun palaan Suomeen? hmm... tuskimpa.

Tässä pieni fiilistely vielä Maltalta. Huoneessa oli oikeasti tosi kylmä! (Nyt mulle just tarjoiltiin aamupala, teetä ja omenapiirakkaa kivasti tähän koneen viereen)


Seuraava fiilistely on eilisestä. Pöytä oli katettu valmiiks ja kyselin mitä kukakin juo ja itse olin ottamassa mehua, kunnes mulle sanottii et käviskö tämä?

Arvatkaa kävikö? Arvatkaa tykkäsinkö?

maanantai 16. marraskuuta 2009

Tsekki

Perjantaina saavuin Tsekin maalle onnellisesti ison kassini kera. Ensimmäinen lento oli myöhässä tunnin ja luulin, että mulla oli aikaa vaihtaa konetta 20 minuuttia. Kapteeni soitteli ensimmäiseltä lennolta seuraavaan koneeseen, että jos he voisivat hetken odotella, mutta sekin lento oli myöhässä joten kerkesin hyvin pienten juoksuaskelien kera.

Ensimmäinen viikonloppu kului Kiovassa, jossa oli perinteiset juhlat viinikauden lopun kunniaksi. Oli helppo kertoa etten juo viiniä :D Yövyttiin Davidin isovanhemilla, jossa oli aivan uskomattoman hyvät ruoat ja tietenkin seurakin oli hyvää. Olin myös niin viisas etten ottanu kameraa mukaan... Ei siis kuvia mielenkiintoisesta viikonlopusta.

Tällä hetkellä olen Prahassa ja täällä olen seuraavan viikon. Tänään olisi suunnitelmissa lähteä yksin keskustaan shoppailemaan, koska Janca on töissä koko päivän. Toivottakaa siis onnea!

perjantai 13. marraskuuta 2009

31 kg

Siis mitä? Niin vähän :D No ihan pikkasen jouduin hymyilee check-in pojalle reilu tunti sitten.

Lentokentällä odottelen lentoa Saksan kautta Tsekkeihin. Kävin ostamassa suklaata (yllättävää, eikö?!) ja melkein heitin kolikoilla sitä tätiä sielä kassalla. Se on AIVAN käsittämätömän vaikeaa antaa edes pientä hymyä asiakkaille. Huh.

Phyllis ja Maria toi mut tänää kentälle, joka oli mukava ele. Tosi oli myös jotain kamalaa: Hyvästit :/ Host velikin oli tänään niin sulonen taas vaihteeks. Äiti käski, että nyt kyllä halaat Saraa ja annat pusun. No halaushetki menikin niin, että veli seiso kauhusta kankeena ja mä halasin tai rutistin Garya kauan ja kovaa.

Maltalle näkemiin tältä erää, maltan tuskin odottaa koska pääsen takaisin! Ehkä keväällä Sisilian reissun ohessa ja se jos mikä tulee pian!

torstai 12. marraskuuta 2009

Alle vuorokausi

O no. Enää vaan 21 tuntia Maltalla. Ilta menee pakaten, syöden, syöden, syöden, juoden ja nukkuen.

Palaan asiaan kunhan saan itseni hengissä Tsekkeihin.

Pitäkää huolta! <3

tiistai 10. marraskuuta 2009

Tervetuloa Maltalle.

Istun tällä hetkellä peiton alla ja päälläni on pyjamahousut, kollarihousut, paksut sukat, villasukat, toppi, kollaripaita ja fleecetakki. Mun sormet ja nenä on ihan jäässä. Eli paikka ois avoinna suomalaiselle patterikauppiaalle. Nämä kivitalot on niiiiiiin kylmiä, että järki lähtee. Aamulla kun herää niin hengitys näkyy höyrynä ilmassa, no ei nyt sentään. MUTTA kylmä on!!! Tuskin maltan odottaa mitä se on kun perjantaina kone laskeutuu Prahaan. Jäädyn todennäköisesti pystyyn.

Toista oli 2 kuukautta sitten, kun hikoili pelkästään istuessa.

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

9 viikkoa

Päivän kulutin Marsaxlokkissa, joka on Maltan kalastajakylä. Sunnuntaisin sielä on suuret kalamarkkinat. 'Tuoksu' ei muuten ollu mikään kovin hyvä... Ja muutamia kärpäsiä oli havaittavissa. Minä tietenkin keskityin taas olennaiseen. Kuola valuen tuijottelin kaikkia herkkuja... Huom! Tuijottelin.

Markkinoilla oli eläinkauppa/koju. Ehkä huomaatte ilmeestä, ettei eläimillä ollut kummoset oltavat. Hanneke siinä todistaa kun kolme undulaattia nokki yhtä undulaattia verille. Jep. Ja taustalla näkyy kun kultakalat roikkuvat iloisesti pusseissa...

Lounaspaikkakaan ei ollut mieltä ylentävä. Hanneke tilasi toastin ja pyysi sen lämmitettynä, joka muuten maksaa aina 50 senttiä(siis pelkkä lämmitys). Siihen ei-niin-iloinen-tarjoilija tokaisi ettei se onnistu. Miksi ei onnistu? Koska keittiöllä on kiire. Niin, että on parempi ensi kerralla muistaa tilata ei lämmitettyä ruokaa jos keittiöllä ei ole aikaa sitä lämmittää. Vieruspöydät onneksi saivat ruokansa lämmitettynä, ei ehkä olisi kiva syödä raakaa kalaa.

Viimeisestä sunnuntaista Maltalla aion nauttia elokuvateatterissa, varmasti Kinnien ja Twisteesien kera.

Ciao!

lauantai 7. marraskuuta 2009

Suomalaiset

"Te suomalaiset ootte kyllä outoja. Ootte liian ujoja alottamaan keskustelun hississä ventovieraan kanssa ja jos tämä ventovieras alottaa keskustelun, te menette paniikkiin. Mutta ootte kuitenkin valmiita menemään alasti pieneen puiseen kuumaan koppiin ventovieraiden kanssa?!"

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Pitää uskaltaa uskaltaa!

Reissun aikana on tullu selväksi moni asia ja yksi niistä on se, että haluan olla ja tehdä juuri sitä mikä tekee minut onnelliseksi. Kaikki me ollaan täällä sitä varten, että toimimme itseämme varten. Meitä ei ole tehty maailmaan siksi, että laitamme parvekkeelle kukat joista naapurimme tykkää.

Kuitenkin kaiken tekemisen ohella pitäisi muistaa se, että vaikka elämme itseämme varten ja teemme asioita joita itse haluamme, emme tahallisesti satuttaisi ympärillä olevia ihmisiä. Ympärillämme olevat ihmiset, jotka oikeasti välittää, tulee ymmärtämään valintamme.

Maailma on täynnä asioita, joita tulee kokeilla ja kokea. Joukossa on paljon hyviä, mutta myös huonoja koettavia kokemuksia. Toisaalta ilman huonoja, et pysty arvostamaan niitä hyviä. Joten ole rohkea ja tee uusia asioita, ole mitä olet ja kerro mitä ajattelet. Huomenna se saattaa olla jo liian myöhäistä.

Keskustelin tänää minulle tärkeän ihmisen kanssa kaksi tuntia ja olen erittäin onnellinen, että hän kuuluu elämääni. Mitä tekisinkään ilman sinua? Elämässäni on paljon ihmisiä, joille ei tule kerrottua kuinka paljon heistä välitän ja mitä piirteitä heissä arvostan. Toiset asiat vaan tuntuvat usein liian itsestään selviltä. Toivon kuitenkin, että käytökselläni viestitän kuinka paljon teistä välitän.

Pitäkää huolta!

maanantai 2. marraskuuta 2009

11 yötä

Taas kerran lähti lähtölaskenta käyntiin. 11 yötä omassa maltalaisessa sängyssä. Host äiti oli hyvin huolissaan miten hänen käy kun minä(????) lähden täältä ja kyseli kovasti jos voisin vielä jäädä edes hetkeksi. Edes siksi aikaa kun Twilightin toinen osa New Moon tulee elokuvateatteriin. Asiat tärkeysjärjestykseen :D

Tein lupauksen, että tulen vielä käymään täällä. Pakkohan mun on tulla. Täällä on kuitenki Host perhe, Tamara ja Leigh, sekä Malta kokonaisuudessaan. Olen yrittänyt miettiä mitä kaikkea tämä on minulle tuonut englannin kielitaidon lisäksi. Paljon paljon paljon positiivisia asioita ja todellakin toivon, että saan ne kaikki säilytettyä kun palaan Suomeen. Se onkin asia miksi Suomeen paluu pelottaa. Hullua miten voi samaan aikaan odottaa jotain asiaa pelon ja onnen sekaisin tuntein.

Täällä olen oppinut, etttä stressaaminen on maailman turhinta. Se ei auta mitään asiaa eteenpäin, lähinnä vaan pahentaa. Olen oppinut, että asiat pitää ottaa niin ku ne tulee vastaan. Käsitellä ne ja jatkaa eteenpäin. Olen oppinut nauttimaan pieniltäkin tuntuvista asioista, kuten cappuccinon mahdottoman kauniista maitovaahdosta (cappuccinon maitovaahdon lisäksi kuvassa hollantilainen Hanneke).


Joten älkää tekään stressatko turhaan. Se on tyhmää ja hermoja raastavaa. Onko stressi koskaan muuta kuin turhaa??

perjantai 30. lokakuuta 2009

Halloween

En aio juhlia sitä vaikka melkein koko Malta onkin sekasin siitä. Totuus on kuitenkin se, että se on vaa niille yksi syy juhlia entistä enemmän. Eli bileitä olisi pystyssä, mutta ne on ne samat bileet mitkä oli edellisenä viikonloppuna ja sitä edellisenä.

Äidin ja kummitytön lähdön jälkeen oon keskittynyt opiskeluun ja se palkittiin tänään kokeen tuloksena 63/69.

Viikonloppuna olisi taas tiedossa Sliema ja Valletta.

Ei vieläkään sitä lentolippua. Eikä oikee mitää muutakaan, tyhjä pää. Olisi varmaan päiväunien paikka!

Ainii, no on jotain kerrottavaa. Olin kampaajalla torstaiaamuna. Hiukset päässä edelleen ja ainoastaan väri muuttunut, joten kaikki meni hyvin :D

tiistai 27. lokakuuta 2009

Tuliaisia

Vieraat saapuivat ja kuten olin varoitellut ilman matkatavaroita niin kuin minäkin reilu kaksi kuukautta sitten. Niitä sitten metsästettiin kokonainen vuorokausi (minä lähinnä tuliaisten toivossa)... Kova duuni kannattikin, koska laukkujen kätköistä löytyi 1,5 kg Fazerin suklaata, Sinuhen ruisneppareita (joihin varastin aamupalalta voita), Säästä&Punnitse kaupan ihania manteleita ja lämpimiä vaatteita loppu reissua varten.

Olinkin ensimmäisen vuorokauden äitini vauva, mutta hän oli niin huolissaan matkalaukustaan, että sen saapuessa matkalaukku vaihtui vauvaksi :D

Perjantaina tutustuimme vain lähiympäristöön St. Julianssissa ja Pacevillessä, lauantaina kiertelimme Valletassa, sunnuntaina tutustuimme Mdinaan ja maanantaina kouluni jälkeen suuntasimme Sliemaan. Mukanamme on kulkenut hollantilainen vahvistus nimeltä Hanneke a.k.a Hurrigane tai meille suomalaisille, jotka ei osata hänen nimeään oikein lausua Hanne. Hollantilaisilla on muuten kummallinen tapa antaa lapselle viisi nimeä?!

Olen nauttinut suunnattomasti ajasta, jota olen saanut äidin ja kummitytön kanssa viettää. Perjantai tuntui jotenkin hyvin hyvin epätodelliselta kun odotin heidän saapuvan Maltalle. En voinut uskoa sitä todeksi. Neljä päivää menee kuitenki hyvin nopeasti ja huomenna joudun heidät jo hyvästelemään, vaikka en hyvästejä suostu vieläkään sanomaan Se moikka ja nähdään pian on paljon parempi.

Takaravoissani piippaa koko ajan, että matkani on jo ohi ja se huolestuttaa minua suuresti. Yritän siirtää sen ajatuksen pois, koska vielä on kuusi viikkoa edessä. Ainakin :D

perjantai 23. lokakuuta 2009

3 tuntia

Nyt ollaa jännän äärellä. 3 tuntia ja pääsen halaamaa äitiä ja kummityttöä! <3 <3 <3

p.s ei mulla ookkaan vielä lentolippua Suomeen

keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Ikava

Ihanan nakoinen sana ilman paalla olevia pisteita. Aattelin nimittain kertoa teille salaisuuden.

Tottakai mulla on ikava kotiin ja tottakai mulla on ikava kaikkia teita. Tahan asiaan liittyy kuitenkin aika iso MUTTA. Vaikka joku nyt tuliskin mua hakemaan yksityisjetillaan kotiin, ni joutuisin sanomaan etten lahde. Kiitos, mutta ei kiitos.

Maltalla on viela kolme viikkoa jaljella ja aika on lentanyt eteenpain mielettoman nopeasti. Olen kuitenkin onnekas, koska paasen viela kiertamaan hieman Eurooppaa ennen Suomeen paluuta. Pelottava ajatus tassa onkin se, etta kun SE paiva koittaa, kun pitaa astua koneeseen joka vie minut Suomeen. Voi olla erikoinen paiva tiedossa, koska samalla ikavoit kahteen paikkaan, olet valmiina palaamaan ihanaan Suomeen, muttet ole valmis jattamaan ihmisia tanne. Jotenkin on ehka sellainen tunne, etta kaikki sailyy siela Suomessa, mutta se mika jaa maailmalle ei ole enaan koskaan saavutettavissa.

No matkustussuunnitelmia on jo tietenkin hiottu kovasti seuraavalle vuodelle. Jos sanon, etta jo nyt tiedan nelja reissua, ni tuntuuko se huimalta? Musta se kuulostaa erittain lupaavalta. Tosin se tietaa sita, etta Suomessa jatkuu mieleton duuni toiden ja koulun osalta.

Noniin, nyt menee jo liian syvalliseksi kohta. Pitaa lahtea lenkille ja kouluun. Hauskaa paivaa teille ja on mulla ikava!

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Sicily

Suht hyvin taas meni tämäkin reissu. Mun pitäisi olla Sisiliassa, mutta enpäs olekkaan. Tapahtui seuraavaa: Heräsin klo 4.30 ja aamupalan jälkeen kävelin Inter continentalin eteen odottelemaan luokkakaveria, sekä bussia joka veisi meidät satamaan. No, bussia ei kuulunut ja yli puolen tunnin odottelun jälkeen menin respasta kysymää, että onko ne yleensä kuinka myöhässä ja mies sanoi minulle, että anna heille viel 10 minuuttia. Annoimme 20 minuuttia ja päätimme ottaa taksin, koska emme halunneet myöhästyä laivasta.

Satamaan päästyämme saimme ilouutisen, laiva ei ole lähdössä sään takia liikkeelle. Kello oli tällöin 6.40. Ja ei muuta kuin reippaana pieni aamu kävely Valettan keskustaan ja bussia odottamaan takaisin St. Julianiin. Kello 7.40 olin takaisin kotona ja turvallisesti sängyssä.

Tällästä tällä kertaa. Ei sitten viitsineet soittaa vaikka siihen hotellin aulaan ja pyytää heitä ilmoittamaan turisteille, että laivamatka on peruttu. Ei, liian vaikeaa.

Hyvä ruoka, parempi mieli. Taidan lähteä etsimään kivaa lounaspaikkaa täältä läheltä ja nauttia sen terassilla kera kirjan.

lauantai 17. lokakuuta 2009

Bugibba, Dingli and Mdina

Tänään tehtiin reissu käsityöpajoille, hienoille jyrkänteille sekä hiljaisuuden kaupunkiin. Käsityöpajat sijaitsee lähellä Mdinaa ja sieltä löysimme mukavan paikallisen hopeasepän, joka oli enemmän kuin innoissaan kun kuuli minun tulevan Suomesta.

Alla olevassa kuvassa näkyy jyrkänteet, joissa ahdistuneet maltalaiset tekevät itsemurhia. Maisemat olivat aivan mielettömät, valitettavasti kuvista ei näy kuinka jyrkkä se todellisuudessa on. Yritin kyllä saada kämppistä hyppäämään, et saatais todellisempia kuvia, mut ei suostunu. (Satu tää on sulle: Älä nyt hyppää sieltä, nooooin sä hyppäsit.)






Suht lämmin tuli kuvatessa, lasia sulatettiin 1114 asteessa...

Huomenna Sisiliaan ja tunnelmia lisää ensi viikolla. Aattelin vaan piristää kuvilla teitä, jotka käytätte työaikaanne mun blogin lukemiseen :D

p.s 6 viikkoa takana huomenna, jaiks!

perjantai 16. lokakuuta 2009

Ruoka

Muistatteko kun fiilistelin elokuun puolella maltalaisen keittiön antimista? Tässä on ne, joita olen päässyt maistamaan.

Bigillaa, härkäpavuista tehtyä, valkosipulilla maustettua tahnaa syödään leivän tai keksin päällä. -No hei, ai vähänkö hyvää. Tulee ehkä mieleen punainen pesto?!

Pieneen nälkään sopii ricottajuustolla tai herneillä täytetty pasteija pastizzi. -Kalorimäärä, joka kätkeytyy tähän pakettii kertoo maun, mun mahaan uppois näitä loputon määrä. Joudun varaa lentokoneesta kaksi paikkaa...

Ftira on täyttävä halkaistu sämpylä, joka on kostutettu oliiviöljyllä ja täytetty tomaatilla, tomaattipyreellä, tonnikalalla, kapriksilla, oliiveilla ja pavuilla. -Host äiti tehnyt evääksi kouluun muutaman kerran ja hyvää on, jopa ällö oliivien kera. Oon muuten joutunut opettelemaan niitäkin syömään.

Raviolia ravjul syödään paljon. Se valmistetaan perheissä ja ravintoloissa yleensä itse. - No mitäpä luulet jos on pastaa joka on täytetty ricottajuustolla, et onko se hyvää vai ei?! :D

Kapunata on tomaateista, kapriksista, munakoisosta ja vihreistä paprikoista tehty maltalainen versio ratatouillesta, joka sopii hyvin esim. grillatun kalan seuraksi. - Kappas kehveli, myös tämä sisältää täällä tosi elämässä oliiveja, mutta tykkään silti!

Tyypillisiä kotiruokia ovat uunissa kypsytetty jauhelihariisipaistos sekä taikinakuoren alle kätketty lihamakaronilaatikko. -Molemmat ihania, en ymmärrä miten toi riisipaistos on sellasta mehukasta, aivan huikeeta ja taikinakuoren alle tehty makaronilaatikko on nimeltään Timpana ja mun suosikkiruoka täällä!

Syksyisin suosituin kala on kultamakrilli lampuka. -Tätä saa piirakan muodossa (paljon kaloreita, joten sairaan hyvää) ja sitte ihan uunin kautta. Tosi maukas kala, maku lähellä silakkaa, ehkä :D

Cisk-lagerolut on voittanut palkintoja myös ulkomailla. Suosituin virvoitusjuoma on Kinnie. - Cisk on jopa minusta hyvää, suomalaiset oluet ei uppoa yhtään ja Kinnie on kuin kokiksen, jaffan ja tonicin sekoitus, voisin sanoa että "aikuisen makuun" joten mulle kelpaa. Muuten jos täällä jo maistuu olut hyvälle (sanoo tyyppi, joka on juonut kaksi kokonaista olutlasia), niin miten käy sen jälkeen kun on Tsekeissä tsekkiläisen seurassa melkein 2 viikkoa?!






Suomi

Huoh, nyt on lentolippu Suomeen ostettu. Jee ja buu! 8.12 olen taas kotona.

tiistai 13. lokakuuta 2009

Voi ei!

Sammakko kivellä on kuollut :( Voi tätä murheen päivää... Tieto on ollut jo ilmoilla reilun päivän, mutta tänään se vasta julkistettiin "pikkuveljen" korville. Varmaa kuoli siihen, kun otin siitä salamavalon kera kuvia, tosi kiva!!

Täällä ei ole mitää mullistavaa tapahtunut. Päivät kuluneet opiskellen, aurinkoa ottaen ja urheillen. Lauantaina tiedossa kampaaja, vähän jännittää mitä sielä tulee tapahtumaan! Sunnuntaina päivä kuluu Sisiliassa ja se tulee olemaan pitkä päivä. Kello 5.30 pirteenä Inter Continental hotellin edestä lähtö ja samaan paikkaan paluu kello 23.30. Huh, mutta olen kuullut, että se on sen arvoista. Paikka on kuulemma aivan mieletön!

Ny on maha illalisen jälkeen täynnä ja voi köllötellä mukavasti sen vieressä kirjaa lukien.

Ciao, pitäkää huolta!

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Hi!

Avasin tämän aamun pienellä kävelylenkillä ja nautin aamupalaksi cappucinon, sekä suklaalla täytetyn croissantin. Kahvilan terassilla istuessani, mietin, et ompa tylsää, ei oo mitää tekemistä. Jotenkin noiden ajatusten jälkeen kolahti takaraivoon, HALOO!!! nauti auringosta ja siitä ettei todellakaan ole mitään tekemistä. Sitten jatkoin cappucinon hörppimistä ja croissantin syömistä hymy huulillani. Elämä on aika ihanaa.

Tosin on kauheita ongelmia, aloitin yhden kirjasarja lukemisen (toinen osa kohta luettu) ja kirjakaupassa ei ole enää kolmatta, eikä neljättä osaa. Tulee kuulemma ens viikolla tai sitä seuraavalla. Aikahan on täällä aika laaja käsite... Iik. Käyn varmaan hiillostamassa kirjakauppiasta, joka päivä koulun jälkeen...

Täytän odotus ajan Cecelia Ahernin uusimalla kirjalla, The Gift. Tähän kirjailijaan voi aina luottaa. Yöpöydälläni oleva kirjapino on hyvin kasvava ja yritän kahlata useimmat läpi ja antaa ne äidille mukaan Suomeen.

Hei, yksi meidän sammakoista on jo selkeä sammakko. Ton nimi on Fat. Yksinkertaista ja kaunista :D

Nyt taidan heittää aurinkorasvat laukkuun ja bikinit päälle, suunnaksi ranta, tekemisenä ei mikään.

perjantai 9. lokakuuta 2009

Check this out.

Ciao!

Ostin juuri lentolipun Tsekkeihin, joten Maltalta starttaan Prahaan 13.11.09.

Sara

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Tämä on omistettu Hannalle

Seuraavat asukkaat tuli meille sunnuntaina ja on siihen asti, kun ovat kasvaneet isoiksi. Eli todennäköisesti viemme ne ensi sunnuntaina takaisin luontoon. "Pikkuveli" on hieman innoissaan näistä ja kyseli multa kovasti, että tykkäänkö sammakoista, oli pakko vastata, että kyllä, koska muuten olisin todennäkösesti löytänyt yhden taskustani, laukustani tai sängystäni.

Mutta saanen esitellä:

tiistai 6. lokakuuta 2009

Monta päivää?

12 päivää, että pääsen Sisiliaan.
17 päivää, että saan ihania vieraita Suomesta (Äiti ja kummityttö).
38 päivää, että näen ihanan kaverin Tsekeissä (Janca).
45 päivää, että saan ihanan vieraan Tsekkeihin (Iskä).

__päivää, että tulen Suomeen. En siis vielä tiedä. Joulukuun alussa kuitenkin. Ehkä ;)

Oli tosi rankka koulupäivä ja nämä monimutkaiset laskutoimitukset oli ainoita, mihin mun aivot kykenee tällä hetkellä. Ja nekin olen todennäköisesti laskenut väärin...

sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Kop kop!


Eilinen meni rannalla maaten ja Notte Biancasta (ei ole valkoviiniä) nauttien. Notte Bianca on joka vuotinen tapahtuma Valettassa, joka on verrattavissa meidän Taiteiden yöhön. Itse asiassa näistä kahdesta ei pitäisi puhua edes samassa lauseessa... Tapahtumassa on siis paljon erilaisia musiikki-, tanssi-, taide-esityksiä ja kaikki kaupat ovat auki yömyöhään. Valettassa on myös avoinna paikkoja, jotka normaalisti ei ole yleisön nähtävissä.

Paras kohde, jossa me kävimme vierailemassa oli kirjasto, johon pääsee normaalisti sisään vain jos olet saanut valtiolta siihen luvan. Kirjasto oli aivan mieletön. Sellanen, joita näkee usein elokuvissa, tunne oli kuin olisin ollut Tylypahkan kirjastossa. Ihana paikka! Sielä pyörimme suu auki melkein tunnin ja kuvia ei saanut ottaa, mutta toki kaikki oli sielä kamerat kädessä. Paitsi minä, olenhan rehti ja rehellinen suomalainen!

Tänään lähdimme Paolaan katsomaan temppeleitä. Matka alkoi Valettasta bussilla ja kysyimme kuskilta onko hän menossa Paolaan ja pyysimme jättämään meidät oikealla pysäkillä. Pysäkille jäädessämme kuski vielä huikkasi oikean suunnan. Sinne siis. No, jonkin matkaa käveltyämme kartta esiin, missä olemme, mihin menemme. Kartasta ei löytynyt millään kadun nimiä joita näimme ympärillämme. Kysyimme ohikulkevalta mieheltä voisiko hän näyttää missä olemme kartalla ja hänen vastaus oli: ette ole tässä kartalla. Aijaa... Missäs me ollaan? Bussikuski vei meidät Vittiorosaan, josta matkaa Paolaan on noin 5 km...

Mies oli kuitenkin hyvin avulias ja kertoi asuvansa Paolassa ja lupasi meille kyydin sinne, itseasiassa temppeleille asti. Kiitos suuri hänelle! Temppelit eivät vieneet sydämiämme, ainoastaan molemmilta 6 euroa. Tosin sielä oli töissä mukava herrasmies, jonka kanssa aloimme keskustelemaan ja keskustelun lopputuloksena hän vei meitä paikkoihin, joihin oli kyltit Ei kulkua! (Toivottavasti tämä mies tosiaan oli töissä sielä :D) Ja toki hän otti meistä valokuvia näissä paikoissa nähtävyyksien kera.

Kun uskaltaa koputtaa, ovi avataan. Vai mitä?

keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Lazy

Anteeksi vain, olen ollut laiska kirjottamisen suhteen. Luin läpi aiempia tekstejä ja niistä paistaa läpi se, että olen ne vasemmalla kädellä kirjoittanut. Koitan parantaa tapani. Huom koitan :D

Tulin juuri kirjoitustestistä, jossa katsotaan jos voisin nousta seuraavalle tasolle englannin opiskelussa. Tällä viikolla on ollut motivaatio-ongelmia koulussa, koska opettajan kanssa ei kemiat kohtaa ja opetus keskittyy mielestäni vääriin asioihin. Jos en pääse ylemmälle tasolle pyydän, että saisin vaihtaa ryhmää. Edellinen opettajani oli niin huippu! Tiedän kyllä, että on väärin verrata opettajia keskenään. Mutta... Toisaalta kun tiedät, että tarjolla on myös paljon parempaa, niin miksi tyytyä siihen vähempään?! Olen myös maksanut kurssista paljon, joten on varaa antaa palautetta ja vähän narista!

Eilen oli taas tuntien välissä pitkä tauko ja käytin sen tauon shoppaillen. Päätin kävellä Sliemaan(joka ei muuten ollut hyvä idea flip flopeilla ja tässä helteessä) ostoksille. Ostoskassiin ei tosin tullut täytettä, mutta aikaa kului. Takasin tulin bussilla, missä on aina mieletön tunnelma. Kuskit kaahaa ja käy ihan kuumana jos on ruuhkaa. Tällä kertaa kuski ajoi ilman kenkiä ja kaivoi nenää antaumuksella. Hyi. Maksamiseen kannattaa myös varata tasaraha, koska kuskit ei anna rahaa takaisin. Jos olet niin rohkea, että pyydät vaihtorahaa takaisin he katsovat hyvin hyvin hyvin pahalla silmällä. Näin kun vanhempi pariskunta maksoi 20 €:n setelillä ja meinasin vajota penkin alle myötähäpeästä.

Minulta kysyttiin hauska kysymys suomalaisista. Tosin saatoin mennä punaiseksi ja ehkä vastauksessani oli mukana valkoista valhetta. Onko totta, että te suomalaiset meette kauppaan aina tuulipuvuissa? Ja onko yleensä pariskunnalla samanlaiset? Vastasin, että olen joo nähnyt näin tapahtuvan. En siis kertonut, että aina kun itse lähden kauppaan laitan kollarihousut jalkaan...

Sain myös tänään mukavia uutisia: Äiti ja kummityttö ovat tulossa tänne kolmen viikon päästä. Jee! Pitää suunnitella mitä kaikkea Suomesta tänne haluan ja mitä heille annan mukaan viemiseksi. Sekä ennen kaikkea mitä me tehdään täällä. Tärkeintä on minulle kuitenkin olla heidän kanssa. Pieni ikäväkin alkaa kalvaa. Mutta ihan pieni vain.

Tässä olen minä, olen siis ehjä ja hyvin voiva!

maanantai 28. syyskuuta 2009

Weekend

Viikonloppu meni taas hurjaa vauhtia. Eilen tuli täyteen kolme viikkoa täällä. Aika mennyt niin nopeasti, mutta onneksi vielä on seitsemän viikkoa jäljellä Maltalla. Lauantaipäivä kului rannalla, kotona ja kaupungilla. Illalla menimme Marian kanssa Sliemaan ja suunnitelmana oli mennä syömään Friday's nimiseen ravintolaan, mutta sitä ei ollutkaan enään olemassa. Suunnitelmaan muutos ja menimme syömään meksikolaiseen ravintolaan. Kävelimme Sliemasta takaisin Pembrokeen, koska oli ihana ilma ja tie kulkee rantaviivaa myöten. Ennen Pembrokea pysähdyimme syömään jälkiruoan Baystreetille. Crepet, nutellalla ja mansikkajäätelöllä! NAM!

Eilen olimme koko päivän waterparkissa ja oli ihan huippua. Mentiin niin hirveeseen vesiliukumäkeen, et laskun jälkeen kädet ja jalat tärisi noin viisi minuuttia. Naurua riitti, Marian aurinkolasitkin hävisi altaaseen yhdessä vaiheessa ja mitä muuta. Hauskaa oli!

Nyt on viikko aluillaan ja ahkera opiskelu alkaa taas. Pitäkää huoli itsestänne ja niistä, jotka itse siihen ei pysty!

perjantai 25. syyskuuta 2009

Kiivas taistelu porosta, joka kiertää ympäri maailmaa ja tällä kertaa oli vuorossa Malta. Poro siis liikkuu tutulta toisella ja sitä kuljetetaan ympäri maailmaa ja otetaan kuva, joka lähtetään tiettyyn emailosoitteeseen. Sitä kautta se menee jollekkin nettisivulle. Kerron sen kunhan saan sen selville Tamaralta.

Kuva otettu Maltan yliopiston puutarhassa. Mä en henkilökohtasesti kutsuis sitä puutarhaksi, mutta täällä se melkein ainoa vihreä alue :D Kuvassa siis maltalainen kaverini Tamara ja minä. Olimme tänään Birkirkarassa ja kun kello tuli yksi kysyin mitä voisimme tehdä, vastaus oli siesta. Joten piknikille menimme tähän kyseiseen puutarhaksi kutsuttuun paikkaan.

torstai 24. syyskuuta 2009

Paparazzi

Mä joudun nyt taas palaamaan aiheeseen syntymäpäivä, koska se jatku vielä eilen. Normaalisti syntymäpäivä ei merkitse mulle oikeastaan yhtään mitään. Täällä se tuntui kuitenkin kovin tärkeältä päivältä ja ihmiset, jotka eivät minua edes kunnolla tunne saivat minulle mielettömän hyvän mielen.

Virallisen syntymäpäivänä eli perjantaina olin huonekaverin kanssa elokuvissa (Sister's keeper, kannattaa katsoa!) ja syömässä Amigos nimisessä ravintolassa. Maanantaina oli päivä Cominossa ja ilta BBQ-illan merkeissä kahden maltalaisen, tsekin ja slovakin seurassa. Eilen keskiviikkona, näin tällä reissulla viimeistä kertaa tsekin ja slovakin ja menimme Valettan satamaan istumaan iltaa. Sain heiltä Malta t-paidan, jonka selkään he olivat kirjoittaneet ihania juttuja. JA kun luulin, että olemme vaihtamassa paikkaa minulle tuotiin suklaakakkua (kaikki tietää kuinka sekasin menen suklaasta) Hard Rock Cafeessa ja jopa tarjoilijat lauloivat Happy Birthday -laulua minulle. Sädetikut ja kaikki. Aww <3

Se miten paljon pidän yllätyksistä (positiivisista), en ees pysty sanoin kuvailemaan. Eikä ikinä ikinä ikinä ole järjestetty yllätysjuhlia ja nyt kahdesti. Oon sekasin onnesta kuinka ihania ihmisiä mulla on täällä ympärillä. En nyt puhu siitä mitä materiaa olen saanut vaan siitä, et miten ihmiset jotka ei mua kunnolla tunne, tuntee silti.

Kaiken tän hehkutuksen jälkeen muistan myös teitä rakkaat sielä kotimaassa, ei huolta!

Eilen palasin kotiin yöllä itkien, koska jouduin kahdelle sanomaan heippa. Tärkeintä on kuitenkin se, että oon saanu heihin tutustua ja heillä on ikuisesti paikka mun sydämessä. Sänkyyn päästessä uni ei kyllä meinannut tulla, eikä asiaa helpottanut ulkona mieletön myrsky. Salamat valaisivat taivasta monta tuntia ja tuntu, kuin paparazzit olisi ollut tossa sängyn vieressä ottamassa kuvia. Siis se tunnehan on tuttu mulle...

Onnelista oloa vahvisti vielä se, että sain ihania uutisia Suomesta. Tätä on odotettu!

keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Pullapäivä

Tänään on ollu tosi kurja sää täällä, tosin olen silti säästynyt sateelta joka kerta kun olen kävellyt keskustaa tai kotiin päin. Ai miten niin joka kerta? No siten niin, koska mulla oli 4 tunnin hyppäri tänään. Äsken kotiin tullessa tuuli niin kovaa, että mä nauroin ku mä kävelin tuolla. Koin ekan kerran elämässä sen fiiliksen, että käytännössä katsoen olin lähes paikallaan kun yritin kävellä eteen päin. Kikatus kasvoi kun tuuli kääntyi ja käytännössä katsoen liidin kotiin päin. Hullu suomalainen.

Suomalaisista puheen ollen, täällä on joka kulmalla suomalaisia ja mä leikin, etten ole suomalainen, koska en halua kontaktia heihin tai siis meihin. Ei pahalla :D

Keskiviikko on se päivä, jota on odotettu aina maanantaista lähtien. Siis sillon kun olen töissä. Keskiviikko tietää aina pullaa. Hullua, mutta muistan pullapäivän myös täällä. Tosin kuivin suin. Sitten kun tulen Suomeen pitääkin valita keskiviikko päiväksi, jollon menen katsomaan työkavereita!

Tänään illalla olen menossa maanantaisen porukan kanssa Valettaan istumaan iltaa meren äärelle johonkin kivaan paikkaan, jonka nimeä en nyt valitettavasti muista. Tsekki ja slovaki lähtevät huomenna kotiin, mikä ei tunnu kivalta, koska en tiedä milloin näitä upeita ihmisiä näen. Tosin heitin kutsun Salpauselän kisoihin luvaten majoituksen ja muonituksen. Toivottavasti tulevat!

Nyt opiskelun pariin, kirjoitan arvostelua ravintola Santa Fe:stä.

tiistai 22. syyskuuta 2009

Slow





Eilinen päivä meni Cominossa aurinkoa ottaen ja uiden. Aivan mieletön paikka. Comino on Maltan toiseksi pienin saari tai näin ainakin muistelen. Siellä asuu vain viisi ihmistä ja nämä viisi kuuluvat samaan perheeseen, joka omistaa saarella olevan hotellin. Saari oli aivan täynnä ihmisiä, koska oli taas pyhäpäivä ja myös paikalliset oli liikkeellä turistien lisäksi. Saarelta lähtö tuotti pieniä ongelmia, koska ihmiset tönivät paniikissa toisiaan veneisiin, koska niitä lähti vain puolen tunnin välein. Odotettiin varmaan melkein tunti laiturilla, koska ensimmäisen veneen lähtiessä kapteeni huusi laiturille jääneille, että seuraava vene on aivan kulman takana. Voin kertoo, että se kulma oli aika laaja käsite. No, siihen seuraavaan veneeseen minut pelastettiin viime hetkellä perusteluilla, että olen suomalainen.

Itseasiassa, kaikkeen on selitys, koska olen suomalainen. Ei voi olla kylmä, sä olet suomalainen. Sä luulet, ettei se tykkää susta, koska sä olet suomalainen.



Cominon reissun jälkeen oli tiedossa BBQ ilta rannalla, joka oli mielenkiintonen kokemus. Pöydät ja tuolit tuli esiin pikkusesta sinisestä laatikosta, aivan uskomatonta. Maistettii maltalaista makkaraa, mielenkiintoista ja pieni pala riitti. Muut haukkui suomalaista ruisleipää ja mä yritin kovasti pitää sen puolia. :D Mut karjalanpiirakoiden päälle nää sentää ymmärtää. Olin siis eilen ihmisten kanssa, jotka on ollu Suomessa vaihdossa.



Eilen matkat taittui Tamaran kyydissä autolla. Maltallahan liikennesääntönä toimii auton torvi ja aika ajoin vaihdettii Tsekin tytön kanssa kauhistuneita ilmeitä. Asfalttiin on myös painettu isolla SLOW ja se ilmeisesti tarkottaa, että aja viel vähän kovempaa. Kuten yllä olevasta kuvastakin huomaa, liikenteen lisäksi grillin kanssa liioitellaan... Oli kuitenki kivaa tai itseasiassa ihan tajuttoman kivaa!

Kotiin lähtiessä yhdentoista aikaa yöllä sain huolestuneen puhelun host äidiltä... Tuli aika kauhee tunne ja on edellee. Ei tullu edes mieleen ilmoittaa missä menen, koska olin ilmoittanut ettei minua tarvitse odotella kotiin. Eikä kukaan ole soitellut perään moneen vuoteen, että miksi et ole kotona. Ensi kerralla varmasti muistan muistuttaa, etten ole kotona viel hetkeen.

Tää oli pelottava:

lauantai 19. syyskuuta 2009

Jo tapahtunutta

Synttäreitä vietettiin kahden koplana, minä ja Maria. Koulun jälkeen rannalle ja uimaan ihanan lämpöseen mereen. Suihkun kautta syömään Amigos nimiseen ravintolaan, jossa join ensimmäisen kerran olutta, paikallista Ciskaa. Tilasin pienimmän ja join vaa puolet. Se oli hyvää, mut ei kuitenkaa niin hyvää, että koko lasin olisin juonut :D Ruoan jälkeen mentiin elokuviin katsomaan Sister's Keeper, joka oli aivan käsittämättömän hyvä elokuva. Suosittelen lämmöllä!


Torstai meni koulussa ja sängyssä maaten. Oon ollu vähän kipeänä, mikä on ihan tuskaa tällä ilmastolla. Oot jo kipeydestä johtuen tulikuuma ja ilmasto on kuumempi ja niiden kahden sekotus, oli jotain ihan kauheeta. Nyt jo onneks terveen kirjoissa.

Keskiviikko taas oli ihan huippu päivä, vaikka sillonkin olin kipeänä. Tapasin kolme tyttöä, jotka on ollu tän vuoden puolella Suomessa vaihto-oppilaina. Maltalainen, tsekkiläinen ja slovakialainen. Niin huippu tyyppejä, et vau! Vietettiin tosi kiva ilta rauhallisella Jazzklubilla. Täältä on vaikea löytää kello 21.00 jälkee rauhallista paikkaa, jossa kuulet mitä toisilla on asiaa. Nämä kolme tyttöä siis ovat mun entisen koulukaverin kavereita ja mä en pysty kuvailemaan kuin onnellinen olin, kun sain heihin tutustua!

Huomenna mennään vesipuistoon jos ilmat sallii sen(täällä on tapana olla pilvistä aina viikonloppuisin) ja maanantaina nään taas tän upeen kolmikon. Suunniteltiin barbaquekekkerit johonki rantaan ja kun kerroin, että perjantaina on syntymäpäiväni, niin kekkerit muuttui secret partyiksi, joista heidän ei pitänyt kertoa mulle. :D

Kaikki siis tosi hyvin ja tiedossa taas vain 4 päivän kouluviikko, koska on jokin pyhäpäivä. Ainii ja englanti on jo vahvistunut aika paljon, koska luen englannin kielisiä kirjoja, eikä tuota mikään tason ongelmia! Enkä nyt puhu siitä, että katselen vain kuvia...

torstai 17. syyskuuta 2009

B-day Girl!

Tervetuloa synttarikahville klo 18 alkaen!!

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Rapsutettava ja kupsutettava


Kissa, joka rakastaa laukkuja, pusseja ja kaikkia koloja. Saanko esitellä uuden ystäväni Mikeyn. Eilen Mikey tajusi, että oon hyvä tyyppi ja vielä parempi rapsuttamaan, sekä kupsuttamaan. Ja mahani on mukavan pehmeä paikka!

Tänään illalla menen tapaamaan ystäväni ystäviä, jotka ovat maltalaisia ja jotka ovat olleet tänä vuonna vaihdossa Suomessa. Täällä on tapana mennä ulos hyvin myöhään, myös arkena. Tänäänkin näemme vasta 21.30, onneksi koulu alkaa vasta 12.00 huomenna. Normaalisti nukun illalla jo tohon aikaan, varsinkin Suomessa talvella. Maassa maan tavalla :D Eikö vaan?

Koulussa ollut mukava päivä ja edessä vielä yksi tunti. Tosin oon ehkä tulossa kipeeksi, mutta yritän kovasti sitä välttää. Koulun jälkeen kotiin lepäämään ja syömään, jotta olen pirteänä illalla. Eilen kuulin, että koulussa on yksi suomalainen tyttö. En häntä kuitenkaan ole vielä tavannu. Toisaalta toivon, että jos hänet nään, niin seurassa on muunmaalaisia, jotta voimme puhua englantia. Asia tärkeysjärjestykseen, englanti ennen kaikkea!

Muuten suomalaisten rallienglannista haluaisin sanoa, että se ei ole mitään verrattuna espanjalaisiin! Meidän englannin kielentaso on korkealla, eikä puhetapaa tulisi hävetä ollenkaan! Kaikilla mailla on oma ääntämistapa ja niin sen kuuluu ollakkin. Täällä tajuaa sen tosiasian, että on paljon tärkeämpää tulla ymmärretyksi, kuin se, että kuka lausuu parhaiten. Mielestäni Suomen koulujen kielenopetus on ihan väärällä suunnalla. Kiinnitetään turhan paljon huomiota miten lausutaan, eikä rohkaista opiskelijoita puhumaan tarpeeksi. Täällä teemme tehtävän kuin tehtävän kirjoittaen, sekä keskustellen.

Olen koulussa tasolla neljä ja huomaan, että ymmärrän huomattavasti paremmin muita luetun ymmärtämistä sekä kuunteluharjoituksia. Mutta oma puhe takkuaa edelleen, siksi en siis halua vielä tehdä tasokoetta, jolla voisin nousta viidennelle tasolle.

Kaikki siis ok, paitsi hieman kipeä olo. Ja taas mennään, palataan!

maanantai 14. syyskuuta 2009

Viikonloppu meni jo



Kirjoitin eilen valmiiksi jo tekstin jonka olisin tänää julkaissut, mutta joudun kyllä sensuroimaan tekstiä rankalla kädellä. :D

En olisi ikinä uskonut, että täälläkin fiilikset vaihtelevat näin paljon. Viikonloppu on ollut aika rankka, eikä sitä ole helpottanut yhtään se ettei ole ollut tekemistä. Tuntuu toi kämppiksen pelkkä naamakin ärsyttävän tällä hetkellä liian paljon. Plus se, että se on ymmärtänyt puhettani viikonloppuun asti erittäin hyvin ja nyt yht'äkkiä ihmettelee kaikkea sanomaani ja kysyy, että mitä tarkoitat en ymmärrä.

Ensi viikon suunnitelmat opiskelun lomassa on siis tehdä uusia kavereita koulussa ja osallistua kaikkiin koulun järjestämiin aktiviteetteihin koulun jälkeen. Toivon sitä kautta saavan lisää tekemistä. Minulla on myös kontakteja suomalaisen kaverini kautta muutamaan maltalaiseen ja olenkin yrittänyt toista heistä nähdä, mutta aikataulumme ei vain osu kohdilleen. Ensiviikolla sitten.

Huh. Nyt alkaa jo olokin hieman helpottaa pienen avautumisen jälkeen. Älkääkä olko huolissanne, kaikki on ok ja voin hyvin. Tiedän, että alkaa helpottaa kun kaikki alkaa rullamaan taas. En siis ole palaamassa Suomeen, eikä ikävä paina päälle vaikka fiilikset onkin aika nollissa.

Lauantaina olin Valetassa ja Sliemassa shoppailemassa, tänää suunnitelmissa oli mennä rannalle, mutta vesisade pilasi suunnitelman. Tänään olen jo käynyt kahdella kävelylenkillä, koska on ollut niin tylsää. Ensimmäisen tein heti kun sade loppui ja toisen tein illemmalla, kun aurinkokin oli jo tullut esiin.

Mennään vähän mukavempiin aiheisiin, ruokaan. Miten ruokaa rakastava Sara syö Maltalla? Aamulla on erilaisia muroja ja jogurttia, mikä ei kauheasti poikkea Suomen aamuista. Lounaaksi host äiti on tehnyt leivän kouluun mukaan. Päivälliseksi on ollut vaihetelevasti erittäin hyvää ja sit sellasta, jota on joutunu nieleskelemään. Host äiti nimittäin laittaa annoksen valmiiksi lautaselle, enkä kehtaa jättää. Toissa päivänä oli hernemaissiporkkana-sekoitusta lisukkeena ja se oli niin suolasta, et melkein vedet valu silmistä ku nieleskelin sitä. Suurimmaksi osaksi kuitenkin syötävää :D Karkkia ei oo tullu syötyä oikeestaan yhtään, koska täällä niitä ei oikeastaan ole. Hyvä niin. Tai tottakai on, muttei sillein tyrkyllä kuin Suomessa ja karkkihyllyt on olemattoman pieniä. Tänään tosin oli niin hirveä himo ja yritinkin niitä ensimmäisellä lenkillä metsästää, mutten löytänyt yhtään supermarkettia, mikä olisi ollut auki. Onneksi löysin Ben & Jerry's jäätelökioskin.

Nyt sielä koto Suomessa panikoidaan, että alan murheisiini syömään, mutta en. Aiemmassa kirjoituksessani viittasin italialaiseen tyttöön, joka oli vetänyt pohjat täällä host perheessä. Hän siis oli ollut ihan kauhea ja kaikki ne jutut mitä minulle hänestä on kerrottu on melko ahistavia, koska mietin koko ajan, etten tekisi mitään mikä toisi pahaa mieltä host äidille. Yksi asia oli se, ettei tyttö ollut pitänyt mistään host äidin tekemistä ruoista. Siksi en uskalla syödä mitään ylimääräistä, että jaksan päivällisellä ahtaa itseeni koko lautasellisen ruokaa :D

Tästä siis sensuroitu vain muutama lause. Olisitte vaan pelästyneet turhaan :D

Tänään olen ollut jo rannalla, opiskellut, syönyt lounasta, jutellut kavereiden kanssa mesessä ja mitä vielä. Tehnyt suunnitelmia illaksi. Koulun jälkeen supermarketin kautta kotiin, kävelylle, päivällinen ja ehkä illalla ulos. Kuulostaa ihan hyvältä.

Tässä vielä kuva sieltä Knight showsta, niin tiedätte suurinpiirtein millaista se oli.



torstai 10. syyskuuta 2009

ketope

Siis se show oli Knight show, hyvin taas ollu neiti hereilla. Siis show perustui Maltan historian tapahtumiin ja tasta johtuen myos ritareihin. Keskella oli iso areena, jossa nayttelijat esiintyivat ja katsojat nauttivat esityksesta ja ruoasta. Jotkut tosin keskittyi lahinna siihen ruokaan...

Se oli mukava kokemus, mutta ei pysayttanyt minua. Keskiviikkoillan Enkelit ja Demonit pysayttivat huomattavasti enemman. Shown aanentoisto oli aivan liian kovalla ja oli ahistavaa katsella kun hevosia pidettiin siina metelissa ja kaakelilattialla! Naytti melko liukkaalta pohjalta kaviollisille.

Elokuvissa kaynti oli myos kokemus. Olimme katsoneet noin tunnin elokuvaa ja ruutu pimeni. Ajatuksissa liikkui monia suomalaisia voimasanoja, ennen kuin selvisi, etta taalla on aina valitauot. Tosi hyva, koska herkuthan tulee syotya jo ensimmaisen trailerin aikana. Tauko on siis tankkausta varten.

Muutenkin taalla on ovelasti jarjestetty myynti esim. eilisen shown jalkeen meidat laitettii kiertamaan ritarikaupan lapi. Kuinka moni naisista pystyy kavelemaan kaupan lapi ostamatta mitaan? Mina pystyin eilen, koska menin niin hamilleni tollaisesta ohjailusta.

Nyt alkaa testi, joka on aina perjantaisin. Sen jalkeen rannalle nauttimaan pilvettomasta taivaasta ja niiiiin ihanasta auringosta!

p.s kuvia laitan showsta, kunhan saan niita Marialta. Siella ei saanut ottaa kuvia, mut mehan otettiin!

Koulu

Opettajat ovat tosi ystävällisiä ja auttavat aina, kun on mitä tahansa kysyttävää. Opetus on aivan toista kuin Suomessa. Oikeastaan tunnit vaihtelevat aiheittain ja opiskelijat saa puhua koko ajan englantia. Kaikki tehtävät on oikeastaan suullisia, toki myös tulee olemaan kirjoitustehtäviäkin. Mutta hyvin suuri ero Suomen opetukseen on se,että usein Suomessa opetus on oikeastaan opettajien yksin puhelua luokan edessä.

Lukujärjestykset vaihtuu viikottain, koska opettajat seuraavat opiskelijoiden kehitystä, mikä on hyvä koska jokainen saa tarvitsemaansa opetusta ja ohjeistusta. Meidät on siis jaettu eri tasoihin. Myös luokat ovat alle 10 hengen kokoisia, joten opettajalla on aikaa meille jokaiselle.

Opiskelijat vaihtelevat hyvin paljon. Osa on tullut tänne tasan juhlimaan, kun taas toinen ääripää keskittyy ainoastaan opiskeluun. Espanjaa puhuvia on paljon ja he eivät meinaa ymmärtää, että ei ole hyvä kun he puhuvat koko ajan vain espanjaa. Istutaan me sitten samassa pöydässä tai teemmekö yhdessä tehtävää he puhuvat espanjaa. Joten tämä lause on suht tuttu: Please, speak english! :D Ja itseasiassa koulussa on sääntö, että täällä saisi vaan puhua englantia.

Suomalaisia en ole tavannut ja toivonkin etten tapaisi, ettei puhu käänny suomeksi. Eilen oli Malta vs. Ruotsi -ottelu ja St. Julians oli täynnä ruotsalaisia, kera ihanien ruotsalaisten laulujen, jotka oli maustettu hyvällä humalalla.

Tänään illalla olen menossa huonekaverin kanssa Malta night show -nimiseen tapahtumaan. Sielä on kolme ruokalajin illallinen kera musiikin, valoshown ja esitysten. Paikalliset arvostaa tätä hyvin paljon ja toivon, että se on arvostuksen arvoinen!

Tänään koulu alkaa vasta 12.30 ja ennen sitä ajattelin mennä kaupungille kävelemään ja ihmettelemään. Ilma on edelleen pilvinen ja varmaan noin +25 astetta. Joten voitte kuvitella kuinka kuuma on kun aurinko paistaa!!! Mutta, en edelleekään valita siitä.

Koulun netti on mitä on, joten jos juttelemme mesessä, niin en törkeyttäni lähde linjoilta, vaan mut heitetään sieltä pois. Ainiin ja tässä numero, jota käytän täällä: +35699086403. Edullisin tapa edelleen on kuitenkin kommunikoida netin välityksellä, mutta jos on hyvin hyvin tärkeää asiaa, niin silloin linkki puhelimen välityksellä. Ja ois se ihan kiva saada puhelimeenkin viestiä joskus.

Palaan huomenna tämän iltaisen shown merkeissä. Toivottavasti saisin teille kuviakin napattua sieltä!

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Rivi 13

Tunnelmia sunnuntailta 6.9.2009

Lufthansan kone on jättänyt rivin 13 käyttämättä. Tärkeä huomio sillä välin, kun yritin rauhoittua. Pieni hermostuneisuus alkoi iskeä, kun huomasin kellon näyttävän aikaa, jolloin seuraava lento lähtee Saksasta. Hermostuneisuus ei päässyt valloilleen, koska lentoemäntä kuulutti paikallisen ajan. Ai niin, koko maailmassa ei eletä samaa aikaa, eli seuraavaan lentoon olisi aikaa vielä tunti.

Maltalle saavuttiin ajallaan, mutta yllättäen ei kassiani näkynyt liukuhihnalla. Jep jep. Puhelua Ef:n toimistolle, että myöhästyn kyydistä ja jonon perälle tekemään ilmoitusta kadonneesta laukusta. Laukku ei edes ole kadonnut, vaan he tietävät sen olevan Frankfurthissa, kuten on monen muunki laukku. Tämä on ihan normaalia, kuulemma. No, ette sitte viitsineet siitä aiemmin kertoa. Laukku toimitetaan viimeistään huomenna. Istun tällä hetkellä Lufthansan valkoinen t-paita päällä tuulettimen edessä. Kokona xl. Kävin suihkussa ja meikkien poistoon shampoota. Oikein mieltä ylentävää ja vielä sain kruunata suihkuhetken, kun laitoin limasta vartolavoidetta kasvoille. Mukava aloittaa huomenna ensimmäinen koulupäivä näyttäen joltain slummilaiselta.

tiistai 8. syyskuuta 2009

Pembroke


Tunnelmia tiistailta 8.9.2009

Kuuma, kuumempi, Malta! Ilmasto on kostea ja kuuma. Paikalliset sita mielta, etta talvi tulossa selkeasti, koska on jo viileaa. Viileaa ei mielestani ole oikea sana kuvailemaan tata, en kuitenkaan valita. On takaravoissa edelleen Suomen viileys ja sateet. Satoi taallakin tana aamuna, ehka noin 5 minuuttia.

Kuvassa siis kodin sisaankaynti. Hyvin rauhallisella ja hiljaisella alueella. Kuitenkin vain alle 10 minuutin kavelynmatkan paasta koulusta ja St. Julianista. Koti sijaitsee siis Pembroke nimisella alueella.

Asunnossa huutaa monta tuuletinta, koska ilmastointia ei ole. Meidan huone on kuitenki merelle pain ja sielta tulee ihanan viileasti oisin. Tai ei se nyt kovin viileaa ole, mutta ehka raikas on paremmin kuvaama sana.

Tanaan tosiaan pyhapaiva ja kavimme paakaupungissa. Valetta on ihanan nakoinen paikka. Muurien ymparoima ja taynna ihania rakennuksia. Oon muuten pahoillani, etten paase kayttamaan Suomen kirjaimia kera ylhaalla olevien pisteiden.


Ainiin. Ennen minua on perheessa ollut italialainen tytto, joka todella oli vetanyt pohjat ja minun on helppo sen siivella loistaa Suomi tyttona!!

maanantai 7. syyskuuta 2009

Perillä

Olisi jo valmis teksti kopioitavana, mutta kone ei suostu wordiltä jostain syystä kopioimaan. Palaan asiaan siis myöhemmin. Todennäköisesti keskiviikkona, koska huomenna on pyhäpäivä, eikä koulu ole auki, enkä ole löytänyt toistaseksi muuta paikkaa jossa päästä internettiin. Olen kuitenkin perillä ja ehjänä. Puhelimessa uusi numero, jota en tosin muista :D Mutta jos jollai on kauhea tarve soittaa, numeron saa äidiltäni tai isältäni.

Puoli tuntia ja koulu alkaa.

P.s laukkukin on perillä, tuli aamulla.

P.s 2 ihmiset ovat hyvin ihmeissään kun kuulevat minun asuvan yksin. Niin itsenäistä!!!

perjantai 4. syyskuuta 2009

Ice-fish

Saanko esitellä uudet ystäväni: matkakeiju ja sanakirja. Yksi vanha ystäväni (ei siis iältään vanha, vaan ystävyyssuhde on vanha, mutta ei kuitenkaan vanha ja raihnainen) luki sanakirjaa ja poimi parhaimpia sanoja, joita hänen mielestään tulen tarvitsemaan. Joukossa oli osake, pankkitili, toimimaton ja pilkkiä. Näistä tärkein siis oli pilkkiä. Voin sitten kuulemma baarissa kertoa, jos nuokun pää pöydässä, että tässä harrastan vaan suomalaista perinnettä. Tämä on ihan koko vuotinen harrastus meillä Suomessa: Ice-fish.

Matkakeiju tuo rakkautta, menestystä, hyvinvointia, uskollisuutta ja tarkkuutta. Se siis tulee valvomaan untani yöpöydälläni Maltalla.

Pakkaamisessa olen puolessa välissä. Tavoite on tänää valmistua asiassa. Ei olla jäniksen selässä...

Tunnelmat on tällä hetkellä hyvin hyvin jännittyneet. Alan jo pikku hiljaa ymmärtämään, että 48 tuntia eteenpäin olen Euroopan toisella puolella.

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Syyskuu

Tänään jo toinen syyskuun päivä. Synttäreihin reilu kaksi viikkoa ja matkaan enään 3 päivää. Enkä ole vieläkään pakannut. :D :D :D :D Nyt oikeesti pakkaan tänään.

Syksy on usein ainakin minulle sellaista aikaa, jolloin alkaa jotain uutta. Usein tietenkin se katkaisee kesätyöt ja aloittaa koulun. Syksy on valmistautumisen aikaa. Sillon varastoidaan viimeiset auringon rippeet pimeää talvea varten. Valmistaudutaan rämpimään sen pimeyden ja kylmyyden läpi suomalaisella sisulla. Talvi taas on suorittautumista, sekä selviytymistä ja samalla kevään odotusta, vaikka talvestakin nautitaan. Viime keväänä, viimeisillä kunnon hangilla aloitettu lasketteluharrastus on se jokin mitä talvelta kovasti odotan.

Siis suunnitelmia on jo Maltan reissun jälkeen. Odotan innolla Sallaan pääsyä. Odotan niitä kovia pakkasia, ihania ihmisiä, eläimiä, hyvää ruokaa, lunta, rinteitä ja laskettelun lomassa pidettäviä taukoja (lue: syömistä ja seurustelua). Puhun kuin olisin pro laskija. No melkein ainakin puheiden perusteella.

Nyt otan itseäni niskasta kiinni ja menen pakkaamaan ihan oikeasti. Laitan mukaan villasukat jos tulee kylmä, kun ajattelen Maltalla Sallan kylmiä hankia.

Onko teistä reilua kun kuvittelen teidät täällä lumen keskellä? Eihän Etelä-Suomessa edes ole lunta kun tulen takaisin.

tiistai 1. syyskuuta 2009

Greetings from Malta

Apua!! 4 päivää Suomessa. Enään.

Pakannut en ole vieläkään ja saan jo huomautuksia asiasta isältäni. Ehkä viimeinen ihminen, kenen luulin sanovan minulle puhelimessa, että kannattaisko jo pikku hiljaa alkaa pakkaamaan. Mitä, miksi? Mihin on kiire? No siihen, ettei ole enään kuin neljä päivää aikaa. Eli alan pakkaamaan, ihan kohta.

Tänään sain sähköpostiini viestin, joka lämmitti ja innostutti mieleni ihan täysin! Viesti tuli siis host perheeltäni. Sielä minua odottaa Phyllis (äiti, 36 vuotias), Roderick (isä, 36 vuotias), Gary (poika, 12 vuotias) ja Maria (huonekaveri), joka on Kolumbiasta ja asustaa kanssani marraskuuhun asti Sultanan perheessä. Niin ja odottaa sielä minua myös kaksi suloista kissaa. Sain myös kehoituksen, että ota uikkarit mukaan, asumme ihan rannan vieressä. Harmi, pitää ottaa pakkauslistalta toppahousut ja saappaat pois, niitä ei ilmeisesti tarvitse.

Eilen oli ihan sellanen olo, ettei tekisi mieli lähteä. Eipä ole enään. Nyt pakkaamaan. Tai viimeistään illalla. :D

torstai 27. elokuuta 2009

NamiNamiNannaa



Ruoka Maltalla

Tuskin maltan odottaa näitä...

Maltalaisessa keittiössä käytetään paljon vihanneksia, kuten kesäkurpitsaa, artisokkaa, valkokaalia, kukkakaalia, aurinkokuivattuja tomaatteja, perunoita, papuja ja herneitä.

Bigillaa, härkäpavuista tehtyä, valkosipulilla maustettua tahnaa syödään leivän tai keksin päällä.

Pieneen nälkään sopii ricottajuustolla tai herneillä täytetty pasteija pastizzi.

Ftira on täyttävä halkaistu sämpylä, joka on kostutettu oliiviöljyllä ja täytetty tomaatilla, tomaattipyreellä, tonnikalalla, kapriksilla, oliiveilla ja pavuilla.

Täytetyt kesäkurpitsat ja tomaatit sekä sakeat kasviskeitot kuuluvat maltalaiseen keittiöön.

Soppa tal-Armla (widows soup) on vihanneskeitto, jonka päälle laitetaan viipale vuohen- tai lampaanjuustoa.

Raviolia ravjul syödään paljon. Se valmistetaan perheissä ja ravintoloissa yleensä itse.

Kapunata on tomaateista, kapriksista, munakoisosta ja vihreistä paprikoista tehty maltalainen versio ratatouillesta, joka sopii hyvin esim. grillatun kalan seuraksi.

Bragioli on leivänmuruilla, pekonilla, keitetyllä kananmunalla ja yrteillä täytetty kokolihakääryle.

Tyypillisiä kotiruokia ovat uunissa kypsytetty jauhelihariisipaistos sekä taikinakuoren alle kätketty lihamakaronilaatikko.

Saarilla syödään paljon kaninlihaa fenek. Yleensä se haudutetaan punaviinissä ja tarjoillaan perunoiden ja salaatin kera. O-ou! Onneks Herra Kani ei ole mukana.

Tarjolla olevat kalalajit vaihtelevat kaudesta riippuen. Saarilla syödään mm. meriahventa spnotta/cerna, hammasahventa dentici, merilahnaa sargu ja punamulloa trill. Syksyisin suosituin kala on kultamakrilli lampuka. Myös miekka- ja tonnikalaa sekä äyriäisiä on tarjolla. Paikallinen mustekalamuhennos on maukasta. Aljotta-kalakeittoon on lisätty riisiä ja tomaattia. Se on maustettu valkosipulilla, chilillä, meiramilla ja persiljalla.

Ruuan kera tarjotaan rapeakuorista, hapantaikinasta leivottua leipää.

Hunaja- tai siirappirinkeleitä qaghaq tal-ghasel tarjotaan usein kahvin kera jälkiruuaksi. Niitä saa myös konditorioista. Kannoli, jäädytetty, ricottajuustolla ja usein kuivatuilla hedelmillä täytetty rapea, putken muotoinen leivonnainen on suosittu jälkiruoka. Aterian jälkeen tarjolle tuodaan usein makeita, sokerikuorrutettuja manteleita helwa tat-Tork, tai hedelmiä.

Gozolla valmistetaan sitruunalikööriä limoncella. Vaaleanpunainen Bajtra-likööri on valmistettu kaktusviinasta. Maltan ensimmäinen olut Farson Pale Ale lanseerattiin 1928. Vuosien saatossa rinnalle on tullut paljon muita hyviä ja edullisia paikallisia olutmerkkejä. Cisk-lagerolut on voittanut palkintoja myös ulkomailla. Suosituin virvoitusjuoma on Kinnie.

Ateria juomineen maksaa keskihintaisessa ravintolassa n. 15–20 €. Paikallisessa ravintolassa lounaan voi saada 7–8 €.

Hyvää ruokahalua – Buon Appetit! Siis voi nams nams, mikä herkkujen paratiisi.

Malta

Maltan saaristo sijaitsee keskellä Välimerta, 93 km:n päässä Sisiliasta ja 288 km:n päässä Afrikan pohjoisrannikosta. Saarten pinta-ala on 316 km², ja niillä on n. 400 000 asukasta. Malta, Gozo ja Comino ovat asuttuja, Fifla, Cominotto ja St. Paulin saaret ovat puolestaan asumattomia. Malta on saarista suurin. Se on kooltaan 246 km². Pisimmillään se on 27 km ja leveimmillään 14,5 km. Maltan saari onkin yksi Euroopan tiheimmin asutetuista alueista. Pääkaupunki Valletta sijaitsee saaren itärannikolla.

Pienen pieni Comino on rauhallinen autoton saari, jolla on rantahotelli ja hyvät mahdollisuudet vesiurheilun harrastajille. Comino on kuuluisa kauniista kirkasvetisestä Sinisestä Laguunista, jonne pääsee mm. kansainvälisten meriretkien mukana.

Gozo on rauhallisempi, vehreämpi ja maalaismaisempi kuin Malta. Saaren rannikolla on kuvauksellisia lahdenpoukamia ja rosoisia kallioita jyrkkine rotkoineen. Gozo on 14,5 km pitkä ja leveimmillään 7,2 km.


Ilmasto

Maltalla on tyypilllinen Välimeren ilmasto. Kesäpäivät ovat kuumia ja kuivia, joita merituuli vilvoittaa. Keväisin ja syksyisin Afrikasta puhaltava sirocco-tuuli tuo saarille kuumaa ilmaa ja kosteutta. Talvet ovat leutoja koillistuulen viilentäessä ilmaa ajoittain. Sateita tulee harvoin, ja auringosta ja rantaelämästä voi nauttia jopa lokakuun loppuun.

Historia

Maalla on pitkä ja kirjava menneisyys, joka ulottuu 7000 vuoden taakse. Etenkin kolme aikakautta on vaikuttanut saaren nykyisyyteen. Arabialaisten miehitys 870–1090 loi perustan maltan kielelle. Johanniittain ritarit, jotka miehittivät Maltaa 1530–1798, muokkasivat saarten taidetta, sosiaalista elämää ja kulttuuria. Brittiläinen kausi 1801–1964 toi mukanaan brittiläisen oikeuskäytännön yhtenäisine lakeineen, demokratioineen ja hallintoineen. Brittiläiset auttoivat saaria yhdistymään moderniin teolliseen maailmaan ja muihin englantia puhuviin kansakuntiin.

Jännittävää ja jännittää!!!!

1 viikko, 2 päivää ja 17 tuntia

Fiilikset on oudot ja hykertelevät. Olo vaihtuu innokkuudesta epätietoiseksi. Välillä olen jo rinkka selässä lähdössä ja seuraavana hetkenä tuntuu, etten ole tietoinen koko matkasta. Mutta silti se lähestyy huimaa vauhtia koko ajan.

Eilen sain sen joka syksyisen fiiliksen (muuten, onko jo syksy?!). Sohvalle käpertyneenä peiton alla ja lempiohjelman alkaessa iski takaraivoon se, etten pääse tätä lempparia harrastamaan hetkeen. Seuraava isku takaraivoon oli se, että eipä tuo nyt hirveästi haittaa. Käpertyisitkö mielummin sohvalle peiton alle kylmää piiloon vai seuraisitko auringonlaskua lämpimässä ilmassa hiekkarannalla? Minä olen valinnut jälkimmäisen.

Nauti hetkestä ja tartu siihen! Tämä on mielestäni hyvä pitää mielessä kaikissa pieneltä ja mitättömiltäkin tuntuvissa asioissa. Myös on hyvä pitää itsellään joku tietty oma hetki. Niin tylsältä kuin peiton alla sohvalla olo kuulostaakin, voi se olla toiselle elintärkeä hetki, jolla selvitä nykypäivän hektisestä elämästä. Minä aion toteuttaa tätä matkallani: nauttia ja tarttua. Näitä nautittuja ja tartuttuja voin sitten kotiin palatessa muistella sieltä sohvalta peiton alta.

keskiviikko 26. elokuuta 2009

Summer















Suomen kesä on aina odotettu ja ihana (tietenkin jos ei sada vettä, niin kuin yleensä). Minulla on ollut mukava kesä ja saan jatkoa sille, sekä jatkoa oleiluun auringon alla. Maltalla on tällä hetkellä + 28 astetta. En valita.

tiistai 25. elokuuta 2009

Km

Eilen sain kuulla, että kaksi läheisintä ystävääni vie minut lentokentälle sunnuntaiyönä. Ihanaa. Olen onnekas, koska ympärillä on ihmisiä, joista välillä meinaa sydän pakahtua. Eilen olin tämän kyseisen kaksikon kanssa syömässä ja kotiin ajaessani hymy huulilla mietin heitä. Olemme kaikki kolme niin erilaisia, mutta silti kaikilta löytyy ymmärrystä muiden eroavaisuuksille. Tosin eilen illalla molemmat heistä löivät nyrkkiä pöytään, että Sara sinä sitten varmasti tulet 10 viikon päästä Suomeen. Siinä he eivät joustaneet.

Eräs ystäväni myös sanoi minulle, että katsotkin, ettet sieltä löydä itsellesi uutta elämää. Hän ei muka kestä jos jään sille tielle. Olen myös kuullut, että äitiäni on peloteltu sanoilla: Mitä jos Sara jääkin sinne?

No mutta, vaikka jäisinkin, niin eihän mikään ole koskaan lopullista. Nykyään muutenkin kaikki on kansainvälistä ja ei se sitä tarkoita jos joku muuttaa ulkomaille, että sitä ihmistä ei nähdä enää koskaan. Uskon, että yhteydenpito on jopa tiiviimpää, kun toinen on kauempana varsinkin nykypäivänä, kun on käytössä internet. Voiko rivien välistä lukea, että minulla tulevaisuudessa olisi tarkoitus lähteä ulkomaille kansainvälistymään oikein urakalla?

Isäni ja minun välillä on ollut 800 kilometriä jo monta vuotta. Mielestäni se on vaan tiivistänyt meitä, varsinkin lähiaikoina. Silloin kun näemme, olemme tiiviisti ne päivät yhdessä. Välillä vierailen myös unien merkeissä isäni luona. Muutama viikko sitten ostimme isälle kissan, jolle sain antaa nimen ja kissasta tuli Leo. Viime yön olimme Lapissa vaeltamassa ihanissa ruskamaisemissa.

Sillä ei mielestäni ole väliä onko välissä yksi, kymmenen vai kymmenentuhatta kilometriä. Kilometrit eivät erota rakkaita, vaan ne ovat koko ajan tiiviisti mukana sydämessä, missä ikinä olenkin.

sunnuntai 23. elokuuta 2009

torstai 20. elokuuta 2009

Sata miljoonaa

Olen erittäin tarkka asioistani, koskien kaikkia asioita. Horoskoopiltani olen neitsyt ja luonnekuvauksiin uskon horoskooppien kohdalta, koska minuun ne ainakin pätevät erittäin hyvin. Kaikissa neityen luonnekuvauksissa mainitaan pikkutarkka ja huolehtivainen. Pitävät paikkansa. Ehkä välillä muiden mielestä liiankin kanssa.


Ennen reissuun lähtöä onkin paljon asioita, joita pitää järjestää, jotta ne toimivat Neiti Tarkan ollessa ulkomailla. Laskut, posti, koti, koulu, vakuutukset...

Suurimman osan laskuista saa nykyään E-laskuna, joka on erittäin helppo tapa huolehtia laskuista. Ne vain tupsahtavat verkkopankkiin (ei enää pilaa kotiintuloa eteisessä kirjekuoressa) ja sieltä ne pitää käydä hyväksymässä. Enään ei siis tarvitse näpytellä pitkiä viitenumeroita ja tarkistella moneen kertaan, että meniväthän ne oikein. Toki samalla säästetään luontoa, kun otetaan askel kohti paperitonta elämää. Ne laskut joita ei saa E-laskuna, voi laittaa suoraveloitukseen, jolloin laskut veloitetaan tililtä suoraan.



Postin käänsin Itellan internetsivuilla suoraan äitini osoitteeseen, eli tein määräaikaisen osoitteenmuutoksen. Maksullinen palvelu, muttei kuitenkaan minusta yli hinnoiteltu. 2 kuukautta oli muistaakseni 13,40 € ja lisäviikot 4 €:n paikkeilla.



Kouluun pitää tietenkin ilmoitella etteivät vain huolestu missä se priimusopiskelija oikein luuraa. Sovin viestinnän opettajan kanssa, että tuotan matkaltani tekstiä koulumme verkkolehteen(noloa, en muista verkkolehden osoitetta). Laitan linkkiä verkkolehdestä viimeistään kun sielä on kirjoitukseni luettavana. Aiheena ei ole niinkään matkan tunnelmia vaan yrityksille hyödyllisenä aiheena koko matkan järjestäminen. Miten kaikki sujuivat kurssin järjestäjän puolesta? Tekstissä ei tarvitse puida sitä, kun Maltalta ei löytynytkään salmiakkia. Yhdessä Ef:ltä saamassani materiaalissa nimittäin luki: Maito voi maistua erilaiselta, eikä ruisleipää tai salmiakkia yleensä löydy. Lause yllätti minut ihan täysin! ;)

Asuntoni osalta mietin vuokrausta, mutta olisi vaikeaa löytää niin lyhyeksi aikaa vuokralaista. Tässä myös tulisi huomioida minun tarkkuuteni kaikkiin asioihin, olisi vaikea löytää vuokralainen, jonka Neiti Tarkka hyväksyisi. Joten koti odottaa omistajaansa kiltisti tyhjänä. Varkaille vinkiksi, että naapuri huoneistossa on Ulla Taalasmaa, joten saan automaattisesti raporttia jos jotain normaalista poikkeavaa sielä tapahtuu.

Vakuutusasiat on edelleen selvittämättä. Niitä kyllä löytyy, mutta onko ne matkan mukaisia.

Tässä siis osa sadasta miljoonasta asiasta, joita on hoidettu ja joita on vielä hoidettavana. Enää kuusi päivää töitä ja sitten tiivis viikon valmistautuminen matkaan.