Eilinen päivä meni Cominossa aurinkoa ottaen ja uiden. Aivan mieletön paikka. Comino on Maltan toiseksi pienin saari tai näin ainakin muistelen. Siellä asuu vain viisi ihmistä ja nämä viisi kuuluvat samaan perheeseen, joka omistaa saarella olevan hotellin. Saari oli aivan täynnä ihmisiä, koska oli taas pyhäpäivä ja myös paikalliset oli liikkeellä turistien lisäksi. Saarelta lähtö tuotti pieniä ongelmia, koska ihmiset tönivät paniikissa toisiaan veneisiin, koska niitä lähti vain puolen tunnin välein. Odotettiin varmaan melkein tunti laiturilla, koska ensimmäisen veneen lähtiessä kapteeni huusi laiturille jääneille, että seuraava vene on aivan kulman takana. Voin kertoo, että se kulma oli aika laaja käsite. No, siihen seuraavaan veneeseen minut pelastettiin viime hetkellä perusteluilla, että olen suomalainen.
Itseasiassa, kaikkeen on selitys, koska olen suomalainen. Ei voi olla kylmä, sä olet suomalainen. Sä luulet, ettei se tykkää susta, koska sä olet suomalainen.
Cominon reissun jälkeen oli tiedossa BBQ ilta rannalla, joka oli mielenkiintonen kokemus. Pöydät ja tuolit tuli esiin pikkusesta sinisestä laatikosta, aivan uskomatonta. Maistettii maltalaista makkaraa, mielenkiintoista ja pieni pala riitti. Muut haukkui suomalaista ruisleipää ja mä yritin kovasti pitää sen puolia. :D Mut karjalanpiirakoiden päälle nää sentää ymmärtää. Olin siis eilen ihmisten kanssa, jotka on ollu Suomessa vaihdossa.
Eilen matkat taittui Tamaran kyydissä autolla. Maltallahan liikennesääntönä toimii auton torvi ja aika ajoin vaihdettii Tsekin tytön kanssa kauhistuneita ilmeitä. Asfalttiin on myös painettu isolla SLOW ja se ilmeisesti tarkottaa, että aja viel vähän kovempaa. Kuten yllä olevasta kuvastakin huomaa, liikenteen lisäksi grillin kanssa liioitellaan... Oli kuitenki kivaa tai itseasiassa ihan tajuttoman kivaa!
Kotiin lähtiessä yhdentoista aikaa yöllä sain huolestuneen puhelun host äidiltä... Tuli aika kauhee tunne ja on edellee. Ei tullu edes mieleen ilmoittaa missä menen, koska olin ilmoittanut ettei minua tarvitse odotella kotiin. Eikä kukaan ole soitellut perään moneen vuoteen, että miksi et ole kotona. Ensi kerralla varmasti muistan muistuttaa, etten ole kotona viel hetkeen.
Tää oli pelottava:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti